Pixabay File Photo.
Ulkomailta tulevilla lapsilla ja nuorilla on heikommat tulokset terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden eri osa-alueilla verrattuna lapsiin ja nuoriin, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa, kertoo Suomen terveys- ja hyvinvointilaitoksen (THL) tilaama tutkimus.
Kouluterveyden edistämisen tutkimus osoitti, että erot ovat erityisen selvät poikien terveyden ja hyvinvoinnin osalta, THL kertoi torstaina julkaistussa tiedotteessa.
Vuoden 2025 kyselyssä 51 prosenttia 8.–9. luokan oppilaista, jotka ovat syntyneet ulkomailla ja joilla on ulkomainen tausta, ilmoitti kokeneensa syrjintää tai kiusaamista koulussa tai vapaa-ajallaan edellisen vuoden aikana.
8.–9. luokan poikien kokemukset syrjinnästä ja kiusaamisesta ovat lisääntyneet merkittävästi vuosien 2021 ja 2025 välillä, riippumatta alkuperästä.
Syrjintäkokemukset ovat lisääntyneet jopa 10–15 prosenttiyksikköä kaikissa alkuperäryhmissä.
“Syrjintäkokemusten yleisyys ja niiden kasvu ovat huolestuttavia. Tilanteen korjaaminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä, jotka tarkoituksellisesti vahvistavat ihmisten empatiakykyä ja syrjimättömyyttä nuorten eri ympäristöissä – kotona, koulussa ja vapaa-ajalla,” sanoi tutkimusprofessori Anu Castaneda.
Kouluterveyden edistämisen tutkimus toteutettiin haastattelemalla peruskoulun 4.–5. ja 8.–9. luokan oppilaita sekä lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita.
THL:n uudessa tutkimusraportissa tuloksia tarkastellaan neljän alkuperäryhmän mukaan: ulkomailla syntyneet lapset ja nuoret, Suomessa syntyneet ulkomaalaisista taustoista, yksi suomalainen ja yksi ulkomaalainen vanhempi omaavat sekä molemmat vanhemmat suomalaisia.
Tyttöjen välillä alkuperäryhmien erot olivat pienempiä kuin poikien, mutta heidän yleinen tilanteensa oli heikompi.
“Tytöt raportoivat oireista, kuten ahdistuksesta, koulupolttamisesta, elämään tyytymättömyydestä ja yksinäisyydestä, selvästi useammin kuin pojat,” Castaneda totesi.
Poikien välillä alkuperäryhmien erot ilmenivät eri tavoin. Esimerkiksi yleissivistävän koulutuksen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista 18 prosenttia ulkomailla syntyneistä pojista, joilla on ulkomainen tausta, ilmoitti kokeneensa vähintään kohtuullista ahdistusta.
Vastaava osuus pojista, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaisia, oli seitsemän prosenttia.
Kouluterveyden edistämisen tutkimuksen tulosten mukaan ulkomaalaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla on myös useita tärkeitä vahvuuksia. Näihin kuuluu esimerkiksi alkoholin käytön harvinaisuus ja myönteinen asenne koulua ja opiskelua kohtaan.
“Kahdeksankymmentä prosenttia ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista lapsista 4.–5. luokalla ilmoitti pitävänsä opiskelusta. Vastaava osuus lapsista, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaisia, oli 69 prosenttia,” Castaneda sanoi.
Kouluterveyden edistämisen tutkimus toteutetaan valtakunnallisesti joka toinen vuosi ja se tuottaa kattavaa seurantatietoa lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista.