Pixabay File Photo.
Lapset, jotka ovat olleet vuorovaikutuksessa koirien kanssa varhaisessa lapsuudessaan, ovat keskimäärin terveempiä ja tarvitsevat vähemmän antibioottikuureja kuin lapset, joilla ei ole ollut tällaista kontaktia,
ilmenee tuoreesta tutkimuksesta, jonka on tilannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Suojavaikutus selittyy osittain koirien mukana tuomien mikrobien leviämisellä kotiympäristössä, THL totesi perjantaina julkaistussa tiedotteessa.
Tutkimuksessa havaittiin, että tietyt koirien mukana olevat mikrobit kotona liittyivät harvempiin hengitystieinfektioihin, vähäisempiin antibioottikuureihin ja enemmän terveitä viikkoja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana.
Kotien mikrobiomin rikkautta ja monimuotoisuutta oli enemmän koiraperheissä kuin perheissä, joissa ei ollut koiraa, mutta näitä yleisiä mikrobiomin ominaisuuksia ei liitetty hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen tai lapsen sairastavuuteen.
Tutkimus osoitti, että tietyt koirien mukana olevat mikrobit tai niiden yhdistelmät voivat selittää jopa neljänneksen koiranomistajuuden suojaavasta vaikutuksesta lasten hengitystieinfektioihin, antibioottien käyttöön ja terveiden viikkojen määrään ensimmäisen elinvuoden aikana.
Koiranomistajuuden suojaava vaikutus säilyi myös, kun otettiin huomioon muut tekijät, jotka tunnetaan vaikuttavan lapsuuden infektiovaaran, kuten perheen koko, asuinympäristö ja altistuminen tupakansavulle.
Lisäksi koiran mikrobiomin ohella koiranomistajaperheiden ulkoiluhenkinen elämäntapa, jaetut vastuut koiran hoidossa sekä osittain samankaltaiset ruokailutottumukset koiranomistajien keskuudessa voivat vaikuttaa kodin ja sen asukkaiden mikrobiomiin, ja siten lapsen vastustuskyvyn kehittymiseen taudinaiheuttajia vastaan. Näitä tekijöitä ei tutkittu tässä tutkimuksessa.
”Tulokset vahvistavat käsitystämme siitä, että mikrobiympäristöllä varhaisessa lapsuudessa on merkittävä rooli lapsen immuunijärjestelmän kehityksessä. On ehdotettu, että tulevaisuudessa voisi olla mahdollista muokata kotimicrobiota terveyttä edistävillä tavoilla,” sanoi lastenlääkäri Jenni Mäki.
”Hengitystieinfektiot varhaisessa lapsuudessa ovat merkittävä riskitekijä astmalle. Kun osa lasten hengitystieinfektioista voidaan ehkäistä koirien mukana olevilla mikrobeilla, tämä voi myös vähentää lapsen riskiä kehittää astmaa myöhemmin elämässään,” sanoi päätutkija Anne Karvonen.
Tutkimukseen osallistui lähes 400 perhettä Suomesta. Noin kolmannes perheistä asui tiloilla, puolet maaseudulla ja loput kaupungeissa.
Tutkimuksen toteuttivat THL, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto.