Tuttu näky alle 18-vuotiaiden MM-kisoista. Suomen pelaajat ovat murheissaan puolivälierän jälkeen. Kuva: Micheline Veluvolu, IIHF / AOP
Pikkuleijonien MM-matka päättyi keskiviikkona jälleen tuttuun tapaan. Lähtö tapahtui puolivälierissä jo neljättä kertaa peräkkäin.
Turnauksen puolivälieräottelu on aina vain yksi ottelu, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Kun ne kuitenkin päättyvät jatkuvasti tappioon, voi alkaa hahmottaa laajempaa kuvaa.
– Kyllähän se kertoo yksittäisten ikäluokkien tasosta, asiantuntija Topi Nättinen toteaa.
Nättisen mukaan edellisten neljän turnauksen joukkueet eivät ole koostuneet erityisistä superikäluokista. Tämä käy ilmi jo NHL-varausten määrästä ja varausnumeroista. Hän mainitsee, että viime vuoden U18-kisojen ikäluokka oli ”huonoin pitkään aikaan”.
Puheille on perusteita, sillä näistä mitalipelien ulkopuolelle jääneistä ikäluokista ei ole juuri ensimmäisen kierroksen NHL-varauksia tullut. Vuosina 2025 ja 2023 ei varattu yhtään suomalaista ensimmäisellä kierroksella.
– Tämän vuoden ikäluokasta voi mennä ykköskierroksella jopa kolme, mutta heistäkään Oscar Hemming ei ollut nyt mukana, mikä on oma käsittämätön sivujuonteensa.
Nättisen mielestä Suomen tulisi kilpailla nuorten kisoissa mitaleista käytännössä joka vuosi.
– Etenkin nyt, kun Venäjä on poissa. Suurmaita on ollut jo vuosia yksi vähemmän. Tässä tilanteessa neljän joukkoon pääsemisen pitäisi olla vähintään Suomelle.
Oscar Hemming (kesk.) ei saanut osallistua MM-kisoihin erikoisen sopimusongelman vuoksi. Kuva: Pertti Heikkilä
Nättinen huomaa suomalaisessa pelaajakehityksessä trendin, joka herättää huolta. Suomalaiset juniorivalmentajat näyttävät innostuvan liikaa sellaisesta pelistä, jolla voitetaan aikuisten tasolla.
Kun viime vuosien U18-ikäluokat ovat olleet 10-vuotiaita, Jukka Jalosen Leijonat saavuttivat menestystä ja SM-liigassa hallitsivat tiivistä trap-puolustusta pelanneet Tappara ja Kärpät.
– Ei miesten maajoukkueen ja liigajoukkueiden tulisi pelata niin, että nuoret pelaajat kehittyisivät. Mutta seurat ovat junioritasolla lähteneet liikaa matkimaan sitä, miten joku SM-liigajoukkue on pelannut ja menestynyt.
– Peli, jolla silloin menestyttiin, ei kehittänyt yksilöitä riittävästi. Junioreissa on tärkeää kehittää yksilöitä.
Nyt SM-liigassa on erilainen suuntaus, kun esimerkiksi Raimo Helmisen SaiPa ja Jouko Myrrän KooKoo menestyvät nopealla pystysuunnan jääkiekolla.
Sellainen pelitapa voi hyvinkin olla pelaajakehityksen kannalta edullisempaa ja näkyä nuorten kisoissa 2030-luvulla. Nättinen ei kuitenkaan pidä siitä, että pelilliset linjaukset vaihtelevat aikuisten sarjojen hetkellisten menestyjien mukaan.
– Loogisesti ajatellen pitäisi katsoa ympäri maan, miten Raipen ja Myrrän joukkueet pelaavat ja harjoittelevat. Mutta suomalaisen jääkiekon ei pitäisi elää niin, että yksittäinen liigajoukkue määrittää suunnan ja kaikki valmennuslinjaukset perustuvat siihen, miten KooKoo tai SaiPa pelaa.
– Junioreissa tulisi pelata sellaista jääkiekkoa, joka on seuroille tyypillistä ja pelaajille tarpeellista.
SaiPa ja KooKoo ovat nyt suomalaisen jääkiekon suunnannäyttäjiä. Kuva: Mikko Lieri, AOP
Valmentajavalinnat herättävät myös keskustelua. Nättinen korostaa, että nuorisomaajoukkueissa tulisi olla eteenpäin suuntautuvia valmentajia. Ei sellaisia, joiden kehitys on pysähtynyt.
– Jos mietitään aikaisempia valmentajia: Tuomo Ropo, Mikael Kotkaniemi, Marko Kauppinen ja Lauri Merikivi. Ropoa lukuun ottamatta kaikki ovat enemmän tai vähemmän epäonnistuneita SM-liigavalmentajia.
–Edelliset mestarivalmentajat ovat Jussi Ahokas ja Tommi Niemelä. Jokainen ymmärtää, että he ovat eri luokan valmentajia. Totta kai ikäluokatkin olivat heillä aivan erilaisia, mutta pitäisi nimetä valmentajia, jotka saavat maksimaalisen potentiaalin irti, Nättinen toteaa.
Suomi on ollut alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa edellisen kerran mitalisijoilla vuonna 2022. Sen jälkeen neljän joukkoon ei ole ollut asiaa.