Wilma Murto liikuttui, kun Iivo Niskanen astui Ylen tv-kameroiden eteen. Kuva: Juhani Niiranen / HS, Karoliina Redsven / HS
Torun
Seiväshyppytaituri Wilma Murto kokee monien suomalaisten tavoin järkyttävän hetken Milanon-Cortinan olympialaisten päätösviikonloppuna, kun Iivo Niskanen astui maansa myyneenä Ylen tv-kameroiden eteen keskeytettyään 50 kilometrin kilpailun.
– Sanotaanko näin: kun on koko ajan ollut kaikki yhden kortin varassa. Olen treenannut vain pitkiä intervalleja tätä päivää varten. Oikeastaan olen uhrannut koko perheen siihen, että olisin terve. En ymmärrä, miten viimeisellä viikolla… en vain ymmärrä. Kyllä tuntuu pahalta. En voi mitään, flunssan kourissa kärvistellyt Niskanen kertoi Ylelle ääni murtuen.
Tunteenpurkaus oli Niskaselle poikkeuksellinen ja sai myös Murron kyyneliin.
– Olin juuri matkalla treeneihin. Kävelin Hakaniemessä kadulla, katsoin haastattelua ja pyyhin kyyneleitä siinä kävellessäni, Murto kertoo.
– Se oli todella koskettava haastattelu ja tuntui niin aidolta, semmoiselta raa’an rehelliseltä hetkeltä.
Myöhemmin Murto mainitsi sosiaalisessa mediassa hetken yhdeksi olympialaisten unohtumattomimmista.
– Tuollainen voisi hyvin olla mukana, kun Urheilugaalassa listataan vuoden sykähdyttävimpiä urheiluhetkiä. Niiden ei tarvitsisi aina olla kaikkein suurimpia onnistumisia ja voiton hetkiä. Tuollaisessa tilanteessa esiin tulee urheilun karu luonne, joka on yhtä lailla osa urheilijan matkaa.
– Urheilu olisi aika tylsää, jos se olisi vain voitosta voittoon menemistä. Arvokkaimmat tarinat tulevat jostain ihan muusta.
Vaikka pettymys oli Niskaselle musertava, se todennäköisesti vain vahvisti hänen asemaansa yhtenä suomalaisen urheilun modernin aikakauden suurista.
Sama pätee myös Murtoon, joka on Sponsor Insight -yrityksen tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen suosituin yksilöurheilija, vaikka ei olekaan ollut viime vuosina arvokisojen palkintopallilla.
– Itselleni ajatus Iivo Niskasesta urheilijana ei muuttunut sen vuoksi, että olympiamitaleita on neljien kisojen sijasta kolmesta. Hän on yhä suuri urheilija ja esikuva.
Iivo Niskanen oli murtunut mies, kun olympiaunelma karisi käsistä. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Murto ymmärtää monia muita paremmin, miltä Niskasesta tuntui tuona vaikeana hetkenä. EM-voittajan ja MM-mitalistin kaksi edellistä vuotta ovat olleet turhauttavaa taistelua loukkaantumisten ja henkisten haasteiden kanssa.
Paluu on vielä sen verran alkuvaiheessa, että Torunin MM-hallikisoissa Murto ei ole seiväshypyn mitalisuosikeissa, vaan keskittyy saavuttamaan oman tasonsa mukaisia suorituksia.
Murto on kilpaillut hallikaudella kolmessa kilpailussa, joista parhaassa tulos oli 460. Sillä ei vielä Torunissa pitkälle pötkitä, erityisesti kun sunnuntain kilpailussa rima kohoaa alusta alkaen nopeasti (435, 455, 470).
Uuteen asemaan tottuminen on ollut haasteellista, Murto myöntää.
– Onhan se lähtökohta erilainen. Isoin asia itselleni on, että hyväksyn, missä olen juuri nyt, enkä liikaa haikaile sen perään, että pitäisi lähteä arvokisoihin suosikkina. Nyt mennään tässä, ja isot tavoitteet ovat kesällä, Murto sanoo.
Kun on kerran noussut lajinsa huipulle, vähempään tyytyminen edes väliaikaisesti on vaikeaa.
– Se on yksi haastavimmista asioista urheilijan ammatissa. Joka päivä voi tehdä vain sen, mitä sinä päivänä voi tehdä. Ei voi etuilla.
SM-halleissa Murto voitti kultaa tuloksella 456. Kuva: Jussi Eskola
Murron hallikautta vaikeutti entisestään juuri ennen kisakautta iskenyt influenssa, jonka jälkivaikutukset ovat haitanneet kilpailuista palautumista.
– Tuntuu, että edellisen viikon aikana on tullut selkeä askel eteenpäin. Fysiikka tuntuu olevan paremmassa kunnossa kuin aiemmissa kilpailuissa.
Vaikka osa seiväshypyn kärkinimistä puuttuukin MM-hallien osallistujalistalta, Murto epäilee, että mitaleja ei olisi tarjolla erityisen helposti. Hän odottaa erityisellä mielenkiinnolla Uuden-Seelannin Elisa McCartneyn suorituksia.
– Hän hyppäsi Uudessa-Seelannissa 481, ja suorat finaalit ovat sopineet hänelle hyvin. En yllättyisi, vaikka tulos olisi 49-alkuinen.
Syksyllä paluutaan suunnitellessaan Murto asetti hallikauden tavoitteekseen päästä MM-halleihin ja olla siellä suurin piirtein 470:n kunnossa. Hän uskoo olevansa melko hyvin aikataulussa.
– Uskon, että hyvällä suorituksella on mahdollisuuksia 470:een.