Hiihtotähti Therese Johaug on innostunut juoksuharrastuksesta. Kuva: Stella Pictures
Lue tiivistelmä
Hiihtolegendan Therese Johaugin tavoitteena on syyskuussa Kööpenhaminassa puolimaratonajaksi 1.10.
Alisa Vainion valmentaja Jarmo Viskari toteaa, että tavoite on saavutettavissa, mutta se edellyttää onnistumista ja nopeaa reittiä.
Viskari vertaa Johaugin suoritusta entiseen hiihtäjään Susanna Saapunkiin, joka on juossut puolimaratonin ajassa 1.10,35.
Synnytyksen myötä lisääntynyt veren tilavuus voi Viskarin mukaan hetkellisesti parantaa Johaugin suorituskykyä.
Näytä lisää
Hiihtolegenda Therese Johaug ilmoitti äskettäin kunnianhimoisesta juoksutavoitteestaan. Norjalainen aikoo 38-vuotiaana kahden lapsen äitinä saavuttaa syyskuussa Kööpenhaminan puolimaratonilla ajan 1.10.
Tulos olisi vain hieman yli 30 sekuntia hitaampi kuin Alisa Vainion äskettäin juoksema 1.09.28, joka on kaikkien aikojen suomalaisaika puolimaratonilla.
Nelinkertaisen olympiavoittajan ennätys 21,1 kilometrin puolimaratonilla on 1.11.27. Johaug lopetti hiihtoammattilaisen uransa toissa talven MM-kilpailujen jälkeen.
Toimitus kysyi Vainion valmentajalta Jarmo Viskarilta, onko entisen hiihtokuningattaren tavoite realistinen.
– Johaug on juossut maantiekympin ajassa 32.43, minkä perusteella 1.10 puolimaratonilla on tiukassa. Mutta jos reitti oli maantiejuoksussa hidas, aika antaisi viitteitä, että puolimaraton voisi mennä hänellä alle 1.11:n, Viskari arvioi.
– Hänen pitäisi kuitenkin onnistua hyvin, ja reitin olisi oltava nopea.
Vainion saavuttama ennätys 1.09.28 ei vastaa läheskään huippujuoksijan koko potentiaalia. Reitti oli hidas, ja Vainio oli keskellä peruskuntoharjoittelua.
Huippumaratoonari Alisa Vainion valmentaja Jarmo Viskari analysoi Therese Johaugin vahvuudet juoksijana. Kuva: Arttu Muukkonen
Viskari ottaa Johaugille vertauskuvaksi pari muuta suomalaista urheilijaa.
– Juoksija Nina Chydenius saavutti puolimaratonilla suunnilleen samanlaisen ajan kuin Johaug (1.11.28). Voidaan spekuloida, että Johaugin kestävyyspohja saattaa olla hieman vahvempi ja hän voisi pystyä parempaan aikaan kuin Chydenius.
– Jos taas tarkastellaan Susanna Saapunkia, joka on entinen hiihtäjä, ollaan arviossa lähempänä.
– Saapunki on juossut maantiekympin 32.56 eli yli 10 sekuntia hitaammin kuin Johaug, mutta puolimaratonin 1.10.35, mikä viittaa siihen, että se on Johaugillekin mahdollista. Susanna on juossut kilpaa jo 3–4 vuotta.
Valmentajan mukaan hiihtäjien juoksutyyli ei ole yhtä tehokas kuin juoksijoilla.
– Hiihdossa ja jopa vuorohiihdossa perustekniikka on, että urheilijan nilkka on lähes 90 asteen kulmassa, eikä siinä haeta elastista energiaa. Hiihtäjien juoksu on vähemmän elastisen näköistä.
Synnyttäjillä veren tilavuus kasvaa merkittävästi, mikä parantaa hapenottokykyä hetkellisesti.
– Nyt voidaan kuitenkin ajatella, että nämä uudet juoksukengät auttavat hieman. Voimantuotto lantion seudulla on hiihtäjillä kuitenkin todella hyvä. Juoksun rentous ja elastisen energian hyödyntäminen on juoksijoilla huomattavasti parempaa kuin hiihtäjillä, Viskari vertaa.
Viskari toteaa, että Johaugilla on vahva moottori, joka soveltuu pitkillä juoksumatkoilla, puolimaratonista ultramatkoille.
– Nopeaa juoksijaa hänestä ei varmasti tule, mutta hänen 10 000 metrin tuloksensa on jo erittäin hyvä.
Kumpi on paremmassa kunnossa, huippuhiihtäjä vai huippujuoksija? Viskarin mielestä fyysisen kunnon vertaaminen näiden kesken ei ole mahdollista.
– Kunto on hyvin epämääräinen käsite. Määrittele minulle, mikä kunto on, niin sen jälkeen pystyn antamaan vastauksen. Jos vaikka juoksumatolla juostaan, Vainio voittaa varmasti, mutta jos siellä mennään hiihtäen, Johaug voittaa varmasti.
Therese Johaugilla on vaikuttava fysiikka. Kuva: Lise Aserud
– Matolla juoksutekniset biomekaaniset ominaisuudet ratkaisevat tilanteen juoksijan eduksi, vaikka hiihtäjällä olisi kovempi maksimaalinen hapenottokyky. Yleensä hapenottoa käytetään vertauksena suorituskyvystä, mutta se ei ole kovin hyvä mittari ja ratkaiseva tekijä puolimaratonilla tai maratonilla.
Johaug synnytti toisen lapsensa tammikuussa. Tämä saattaa tuoda etua hänen juoksuissaan.
– Hiihtäjissä ja juoksijoissa on useita hyviä esimerkkejä siitä, kuinka he ovat saavuttaneet hyviä tuloksia synnytyksen jälkeisinä vuosina. Synnyttäjillä veren tilavuus kasvaa merkittävästi, mikä parantaa hapenottokykyä hetkellisesti, mutta se tasaantuu myöhemmin.
Johaugin päättäväinen luonne on etu myös maantiellä, mikä voi auttaa häntä saavuttamaan juoksutavoitteensa. Viskari toteaa, että kun norjalainen keskittyy johonkin, hän on erittäin päämäärätietoinen harjoittelija.
Haasteeksi hiihtäjälle tulee jalkojen kestäminen, kun hän alkaa juosta enemmän.
– Haasteeksi hiihtäjälle tulee kuitenkin jalkojen kestäminen, kun hän alkaa juosta enemmän. Hiihtäjän jalat eivät ole tottuneet iskutukseen. Jos aikoo juosta 1.10-aika puolimaratonilla, on pystyttävä tekemään hyviä pitkiä ja vauhdikkaita juoksutreenejä niin, että jalat kestävät.
Uskotko Johaugin onnistuvan tavoitteessaan?
– Sanoisin, että jos hän sitoutuu juoksuharjoitteluun, se on täysin mahdollista. Sitä varten harjoittelun on kuitenkin onnistuttava, jalkojen on kestettävä kunnossa, reitin on oltava hyvä ja on todennäköisesti saatava hyvä jänis vauhdittamaan juoksua oikealla tempolla.
Eikö Vainio voisi lähteä mainoskikkana sparraamaan norjalaistähteä?
– No ei. Ei hän tarvitse enää yhtään mainoksia, Viskari vastaa.
– Mutta ihan mielenkiintoinen haaste Johaugilla on. On mukavaa, että tullaan lajista toiseen kokeilemaan.