Yleisurheilu sai merkittävän rahoituksen. Helsinki isännöi aikuisten yleisurheilun EM-kisoja viimeksi vuonna 2012. Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Lue tiivistelmä
Suomen hallitus myönsi kehysriihessään 10 miljoonan euron tuen yleisurheilun EM-kisojen järjestämiseksi Helsinkiin vuodelle 2030.
EM-kisojen projektipäällikkö Harri Halmeen mukaan rahoitusta tarvitaan jo hakuvaiheessa, sillä Euroopan kattojärjestö EA vaatii näyttöjä taloudellisesta valmiudesta.
Kisahaku ratkeaa maaliskuussa 2027. Kisaisännyydestä kilpailevat myös Bryssel ja Zürich.
Näytä lisää
Suomi hakee yleisurheilun EM-kisoja Helsinkiin vuodelle 2030.
Hallitus hyväksyi kehysriihessään, että valtio tukee Suomen urheiluliiton (SUL) vuoden 2030 EM-kisahakuprojektia yhteensä kymmenellä miljoonalla eurolla.
Tuki on kymmenkertainen aiempiin arvokisatukiin verrattuna.
Hankkeen projektipäällikkönä on 2,5 vuotta toiminut urheilun tunnettu taustavaikuttaja Harri Halme.
Miltä tuntuu, kun valtiolta saatiin näin merkittävä tuki?
– Tuntuu hyvältä, koska hanke etenee. Olemme rakentaneet mallia, että Suomi voisi palata aikuisten arvokisojen järjestäjäksi, sillä olemme jääneet jälkeen. Suomessa ei ole 20 vuoteen ollut kansainvälisesti merkittäviä suurtapahtumia. Kilpailukykyä on yritetty palauttaa.
Kyseessä on poikkeuksellisen suuri valtion tuki. Vuonna 2026 summa on aiemmin sovitun mukaisesti 0,5 miljoonaa ja ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa.
Lopuista 7,5 miljoonasta eurosta on valtion ehdollinen takaus. Se jaetaan kolmelle vuodelle, mikäli Suomi saa kisat. Tuki olisi 2,5 miljoonaa euroa vuosina 2027–2030.
SUL:n kehysriihelle tekemässä esityksessä varat on budjetoitu eri vuosille. Halmeen mukaan siihen päädyttiin keskusteluissa hallituksen kanssa.
– Suunnitelma on tehty hallituksen ohjeiden mukaan. Se on jaoteltu viidelle vuodelle osaksi sen takia, että vuosikohtainen kustannus olisi kohtuullinen. Haimme tukea erikseen suoraan hankkeelle, jotta emme halvaannuta OKM:n tapahtumatukibudjettia.
OKM jakaa yleensä vuodessa yhteensä kaksi miljoonaa euroa tukea noin 30 kansainväliselle urheilutapahtumalle Suomessa. Siihen nähden EM-kisoille luvattu tuki on merkittävä.
Harri Halme on tunnettu urheilumanageri ja urheilun taustavaikuttaja. Kuva: Jussi Vierimaa
SUL tarvitsee varat kisojen järjestämiseen ja hakuprosessiin. Kisoja tavoittelevien maiden on pystyttävä jo ehdokasvaiheessa osoittamaan, että ne kykenevät hoitamaan taloudelliset velvoitteensa.
– Aikuisten arvokisat ovat Euroopan yleisurheiluliiton (EA) lippulaivatuotteita. He haluavat varmistaa, että brändi voi hyvin ja tekee heistä arvostettuja. Heillä ei ole varaa kärsiä huonoista kisaympäristöistä.
Yli kymmenen miljoonan velvoitteet syntyvät EA:n kanssa tehtävästä kisasopimuksesta.
– Järjestäjälle on kaadettu tv-tuotanto. Meidän pitää ostaa ja järjestää se EA:n haluamalla tavalla. Toinen merkittävä kuluerä ovat urheilijoiden palkintorahat. Niitä nostetaan jatkuvasti, jotta varmistetaan supertähtien osallistuminen.
– Ei voi suoraan sanoa, että kansainvälinen liitto myy kisoja, mutta ei olla kaukana siitä.
Kuluja tuovat myös erilaiset kokoukset ja seminaarit. Kisajärjestäjän vastuulle kuuluu myös eri maiden liittojen johtohenkilöiden isännöinti.
– Yhteensä 7 000 vierasta 50 maasta ja heistä aiheutuvat kustannukset ovat järjestäjän vastuulla.
Yleisurheilu EM-kisat vuonna 2012 Helsingissä tuottivat tappiota. Kuva: Kimmo Penttinen/Aamulehti
SUL on pystynyt edistämään hanketta Suomen haastavassa taloustilanteessa sillä perustelulla, että investointi tulisi takaisin kymmenkertaisena.
– Helsingille taloudellinen vaikutus on 60 miljoonaa, Suomelle yli 80 miljoonaa. Aluetaloudellisesti matkailu mukaan lukien puhutaan 100 miljoonan euron vaikutuksista, Halme toteaa.
Toinen perustelu on, että Suomen maakuvabrändi saisi kisoista arvokasta näkyvyyttä.
– Suomessa on järjestetty huikeita hiihdon ja jääkiekon arvokisoja. Olemme nöyriä, mutta myös rehellisiä. Eivät ne ole kansainvälisesti näin merkittäviä maakuvaviennille. Yleisurheilun EM-kisat näkyvät viikon ajan televisiossa 50 maassa. Tunteja päivässä ja usein maksuttomilla kanavilla.
Halme ymmärtää, että raha herättää tunteita ja pelkoa siitä, että EM-kisojen saama tuki on muilta pois. Hän kuitenkin kokee, että nyt saatu rahoitus toimii hyvänä pilottina.
– Haluamme vauhdittaa tapahtuma-alan strategiatyötä. Kyseessä on miljarditason toimiala. Sitä ei aina urheilun parissa tunnisteta.
Hallituksen kymmenen miljoonan tuki muodostaa EM-kisojen noin 30 miljoonan euron budjetista jopa kolmanneksen.
Yli puolet rahoituksesta SUL hankkii itse pääosin pääsylipputuloilla. SUL saa jonkin verran myös sponsorituloja, mutta Halme huomauttaa, että EA omistaa kisojen kansainväliset mainospaikat.
– Me ostamme niitä EA:lta. Se maksaa. Ostamme esimerkiksi markkinointioikeuksia tv-sektorille Helsingin kaupungille ja muutamille isoille yhteistyökumppaneille.
Kisahaku ratkeaa maaliskuussa 2027. Yleisurheilun vuoden 2030 kisaisännyydestä kisaavat Helsingin lisäksi Bryssel ja Zürich.
Jos kävisi niin, että Helsinki ei saisi kisoja, niin esityksessä on budjetoitu 0,5 miljoonaa euroa vuodelle 2026 ja kaksi miljoonaa vuodelle 2027. Mitä näille varoille sitten tapahtuu?
– OKM on myöntänyt 500 000 eurosta 200 000 euroa haun kustannuksiin vuodelle 2026 ja 300 000 euroa ennakkosopimuksen allekirjoitukseen, joka tehdään 2026 puolella. Jos emme saa kisoja, tuo raha palautuu. Luulen, että 2027 tuesta tehdään sama kuvio, eli saamme pienen osan hakuun vuoden alkuun.
<source