Nathalie Blomqvist ja Ilona Mononen kilpailivat Leppävaarassa sunnuntaina. Kuva: Jussi Eskola
Espoo
Leppävaarassa oli sunnuntaina harvinainen vierailija. Pedersöreläinen juoksija Nathalie Blomqvist, 24, kilpaili Suomessa puolentoista vuoden tauon jälkeen.
Blomqvist nousi yleisurheiluväen tietoisuuteen kesällä 2024, kun hän rikkoi 5 000 metrin Suomen ennätyksen Rooman EM-kisoissa. Aika Ikuisessa kaupungissa oli 14.44,72.
Tämän jälkeen Blomqvist siirtyi välinevalmistaja Onin kestävyysjuoksutalliin OAC Europeen. Hän muutti Keski-Eurooppaan ja aloitti juoksemisen Thomas Dreissigackerin valmennuksessa.
Viime kausi kuitenkin sujui täysin epäonnisesti.
– Mistäköhän edes aloittaisin? Blomqvist vastaa, kun häneltä kysytään vaikeuksista.
Kaikki alkoi hallikaudella, kun juoksijalla ilmeni hiertymä vasemmassa jalassa. Tämä johti jänteen tulehdukseen, joka vaivasi Blomqvistia koko kesän.
Hän joutui pitämään pitkän tauon, jotta rasitusvamma saatiin parannettua. Normaaliharjoittelu alkoi vasta marraskuussa.
– Tauko oli urani pisin, hän toteaa.
Vaivojensa vuoksi Blomqvist ikään kuin katosi vuodeksi. Hän ei antanut haastatteluja, eikä hänen vaiheistaan saanut tietoa kuin Suomen Urheiluliiton tiedotteiden kautta.
Nyt juoksija myöntää, että hänellä oli ajoittain henkisesti haastavaa. Erityisesti, kun hän palasi kovan treeniryhmänsä harjoituksiin ja huomasi, ettei ollut totutulla tasolla.
– Olen juossut itsekseni tai rauhallisemmalla vauhdilla kuin muut. On vaikeaa hyväksyä, etten ole tasolla, jolla haluaisin olla, Blomqvist sanoo.
Mistä ongelmat johtuvat?
Juoksija ei osaa yksiselitteisesti vastata. Hänellä on ollut aiemminkin ongelmia vasemman jalkansa kanssa.
Blomqvist kokee, ettei hän aluksi osannut kommunikoida oikein Dreissigackerin valmennuksessa.
– Tein kerralla paljon muutoksia. Minun oli vaikeaa tehdä oikeita päätöksiä, ja ympärilläni olevan tiimin oli hankalaa reagoida, koska he eivät tunteneet minua vielä niin hyvin, Blomqvist kertoo.
Hän ei kertonut riittävästi avoimesti, miltä harjoitukset tuntuivat, tai että hän oli väsynyt. Keskinäinen luottamus ei ollut vielä vahva. Jos treenattiin ryhmässä, ei osattu löytää kaikille sopivaa tehoa.
– Alussa halusin tulla hyväksytyksi ryhmään. Kuormitin itseäni liikaa ja koko homma romahti, Blomqvist sanoo.
Kestävyysurheilijan piti myös löytää oikeat kengät uuden välinekumppaninsa valikoimasta.
– Nyt olen löytänyt itselleni sopivat.
Kuva: Jussi Eskola
Vaikeuksista huolimatta Blomqvist on tyytyväinen päätökseensä liittyä Onin talliin.
Hän on saanut harjoitella jatkuvasti ulkomailla. Pääasiassa hän on jakanut aikansa Etelä-Afrikan ja Sveitsin välillä, mutta välillä joukkue leireilee myös Espanjassa. Sinne Blomqvist matkaa tiistaina Suomen loskasta.
Mukana on kiertänyt myös Blomqvistin juoksijakaveri Mustafe Muuse, joka tosin käy hieman useammin Suomessa hoitamassa velvollisuuksiaan.
– Olin ennen SM-halleja muutaman viikon Suomessa ja ymmärsin taas, miksi lähdin kotimaasta pois. Tykkään Suomesta, mutta kun näin sään täällä, ajattelin, että nää, minulla on asiat ihan hyvin muualla, Blomqvist kertoo.
– Olosuhteeni ovat erinomaiset, ja tiimi tukee minua. Kun tekee suuria muutoksia, pitää odottaa hetki, ennen kuin näkee tuloksia.
Espoon SM-halleissa Blomqvist sijoittui 3 000 metrillä toiseksi. Kilpailun voitti Ilona Mononen.
Mononen juoksi ennätyksensä 8.55,17. Blomqvistin aika oli 8.58,33.
Kaksikko teki vetotöitä ennalta sovitulla vuorovedolla.
– Ilona oli vahvempi, mutta oli hienoa, että saimme molemmat taisteltua ihan hyvän ajan, Blomqvist toteaa.
– Minusta on mahtavaa olla takaisin radalla. Haluan kilpailla ja panostaa juoksemiseen kuntoutuksen sijaan. En ole vielä aivan huipulla, ja töitä on paljon jäljellä. Jostain on kuitenkin aloitettava.
Kuten Monoselle, myös Blomqvistille elokuun EM-kisat Birminghamissa ovat merkittävä tavoite. Hän pohtii jopa sitä, että juoksisi sekä 5 000 että 10 000 metrin kilpailut. 5 000 metriä on kuitenkin päätavoite.
– EM-kisoihin on onneksi vielä runsaasti aikaa. Asiat etenevät oikeaan suuntaan ja uskon, että voin olla hyvässä kunnossa, kun aika on käsillä, Blomqvist sanoo.
Kuva: Jussi Eskola