Kuva: Jose Manuel Vidal / EPA, Thomas Windestam / DECA / MVPhotos
Alisa Vainio on ollut viime aikoina erinomaisessa kunnossa. Tokion MM-kisojen viidennen sijan jälkeen hän on parantanut maratonin Suomen ennätystä jo kolmesti.
Viimeisin huipputulos saavutettiin helmikuussa, kun Vainio voitti kovatasoisen Sevillan maratonin ajalla 2.20.39. Tämä aika oli paitsi Suomen ennätys, myös uusi Pohjoismaiden ennätys.
Vaikka ennätysten parantaminen oli huomion keskipisteenä, Sevillan maratonin voitto itsessään oli merkittävä saavutus. Tällaisen tason maratonia ei voiteta sattumalta.
– En tiedä, ymmärtääkö suurin osa kansasta, kuinka kova suoritus on voittaa kansainvälinen maraton, yleisurheiluasiantuntija Lauri Hollo korosti Ilta-Sanomille.
Vainio on noussut kestävyysjuoksun huipulle kovalla työllä, enemmän kuin monet ymmärtävät.
Hänen uransa on sisältänyt monia haasteita ja vaikeuksia.
Nämä ovat kuitenkin muovanneet hänestä nykyisen henkisesti vahvan huippu-urheilijan, kuten Vainio itse kertoi marraskuussa Urheilulehdessä ja Helsingin Sanomissa julkaistussa syvällisessä henkilöhaastattelussa.
Alisa Vainion Sevillan maratonin voittoaika oli samalla Suomen ja Pohjoismaiden ennätys. Kuva: JOSE MANUEL VIDAL
Valmentaja Jarmo Viskarin mukaan Alisa Vainion huippuvire on syntynyt kovan työn ja ehjän harjoituskauden ansiosta. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
Vainion valmentaja Jarmo Viskari korosti, että juoksijan kunto on ollut erittäin hyvä koko ajan. Suomen ennätysten rikkominen ei tullut yllätyksenä.
Jo harjoitusleirit osoittivat, että Vainion kunto oli korkealla tasolla.
– Olimme kolme viikkoa leirillä Espanjassa Malagan lähistöllä sekä Alicanten alueella. Siellä tehtyjen treenien perusteella tiesin Alisan olevan kunnossa, Viskari toteaa.
Sevillan maraton ei ollut edes täydellinen suoritus. Vainion itsensä mukaan hänellä olisi ollut mahdollisuus juosta alle 2.20:n.
Kilpailun aikana tapahtui kuitenkin monenlaista. Kenialainen kilpailija otti häneltä kahdesti juomapullon ja pudotti sen maahan.
– Tiesin treenien perusteella olevani hieman paremmassa kunnossa kuin Valenciassa, mutta lopputulokseen vaikuttaa moni muukin asia. Minulla olisi ollut hyvät mahdollisuudet juosta alle 2.20:n, mutta se jää nyt tulevaisuuteen, Vainio sanoi maratonin jälkeen.
Tuloksia syntyy perusominaisuuksien kautta. Perustaso on koko ajan parantunut ja tätä kautta on tullut myös tulosta.
Alisa Vainio oli Tokion MM-maratonilla viime syyskuussa peräti viides. Kuva: Aleksandra Szmigiel / Reuters
Valmentaja Viskarin mukaan Vainion tasaisuutta Sevillan maratonilla kuvasi se, että nopeimman ja hitaimman vitosen ajoissa oli kilometrivauhdeissa vain noin kolme sekuntia.
– Sevillan maratonilla alku oli napakka, sitten vauhti hieman tasoittui. Lopussa Alisa pystyi juoksemaan jopa kisan nopeimman vitosen 16.24. Sellainen vauhti kelpaa hyvin. Kun on hyvin harjoitellut ja kunnossa, juoksu tulee hyvin loppuun asti, Viskari tiivistää juoksua.
Vainio teki läpimurron jo teini-ikäisenä. Hän alitti syyskuussa 2015 Rion olympialaisten tulosrajan vain 17-vuotiaana, mutta ei päässyt liian nuorena mukaan kisoihin. Myöhemmin hänelle tuli loukkaantumisten ja sairastelujen kierre.
Vainion huimien SE-juoksujen taustalla ei ole valmentaja Viskarin mukaan mitään erityistä. Kaiken perustana on se, että Vainio on saanut harjoitella terveenä.
– Edellisillä kausilla Alisalla oli sairastelua, eikä hän pystynyt tekemään pidempiä harjoitusjaksoja. Nyt alla on ehjä harjoittelujakso. Tämä on palkkio myös aikaisempien kausien harjoittelusta, Viskari toteaa.
– Tuloksia syntyy perusominaisuuksien kautta. Perustaso on koko ajan parantunut ja tätä kautta on tullut myös tulosta.
<source