Tiedosto: Xinhua.
Euroopan unionin (EU) talouden ennakoidaan kasvavan hitaammassa tahdissa korkeammasta inflaatiosta huolimatta, ja työmarkkinoiden myönteinen kehitys on pysähtymässä Lähi-idän konfliktin aiheuttaman energiasokkiin myötä, Euroopan komission kevätennuste kertoi torstaina, raportoi Xinhua.
EU:n bruttokansantuotteen (BKT) kasvun arvioidaan hidastuvan 1,1 prosenttiin vuonna 2026, mikä on 0,3 prosenttiyksikön alennus edellisen vuoden syksyn ennusteesta, ennen kuin se nousee 1,4 prosenttiin vuonna 2027. Euroalueella kasvun ennustetaan olevan 0,9 prosenttia tänä vuonna ja 1,2 prosenttia ensi vuonna.
Inflaation EU:ssa odotetaan nousevan 3,1 prosenttiin vuonna 2026 – täysi prosenttiyksikkö korkeammalle kuin aiemmin ennustettiin – ennen kuin se laskee 2,4 prosenttiin vuonna 2027. Euroalueen inflaation ennustetaan olevan 3,0 prosenttia vuonna 2026 ja 2,3 prosenttia vuonna 2027. Vaikka energiapohjaisen inflaation odotetaan helpottuvan vuonna 2027, energian raaka-aineiden hinnat pysyvät silti noin 20 prosenttia korkeammalla kuin ennen sotaa.
Ennuste korosti, että EU:n kuluttajaluottamus on laskenut 40 kuukauden alhaisimmalle tasolle kasvavien inflaatio- ja työttömyyspelkojen myötä.
Vuodelle 2026 työllisyyden kasvun ennustetaan hidastuvan 0,3 prosenttiin, ja sen odotetaan nousevan 0,4 prosenttiin vuonna 2027, kun taas pitkäaikainen työttömyysasteen lasku on päättymässä ja vakiintumassa noin 6 prosenttiin vuonna 2027.
S&P Globalin samana päivänä julkaisemien tietojen mukaan euroalueen yhdisteellinen PMI – keskeinen liiketoiminnan aktiivisuuden indikaattori – laski 47,5:een toukokuussa, mikä on alhaisin taso 31 kuukauteen. Palvelusektori, joka on talouden tärkeä tukipilari, sai kovan iskun, ja sen PMI sukelsi 46,4:ään, mikä on 63 kuukauden alhaisin. Samaan aikaan teollisuuden PMI oli 51,4, mikä viittaa siihen, että sen laajentumisen tahti hidastui heikoimmaksi tammikuusta lähtien.
Komission ennusteen mukaan korkeat energiahinnat ovat selvästi rasittaneet julkista taloutta koko blokissa. EU:n yleisen hallituksen alijäämän odotetaan kasvavan 3,1 prosentista BKT:sta vuonna 2025 3,6 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä, mikä heijastaa vaimeaa taloudellista toimintaa, korkeampia korkokuluja, energiatukitoimia ja lisääntyneitä puolustusmenoja.