Lufthansa ja EasyJet -koneet näkyvät saapumassa tuoreesti avattuun Berliinin Brandenburgin lentokenttään Schoenefeldissa, Saksassa, 31. lokakuuta 2020. Arkistokuva: Thomas Trutschel/photothek/Handout via Xinhua.
Euroopan ilmailuala kohtaa vakavimman kriisinsä sitten vuoden 2020 pandemian, sillä jatkuvat Lähi-idän konfliktit ovat nostaneet lentopolttoaineen hinnat monivuotisiin huippuihin ja pakottaneet suuria lentoyhtiöitä tarkistamaan strategioitaan, raportoi Xinhua.
Saksalainen lentoyhtiö Lufthansa ilmoitti keskiviikkona julkaistussa ensimmäisen neljänneksen tulosraportissaan, että se on suojannut noin 80 prosenttia lentopolttoaineen tarpeistaan. Näistä toimenpiteistä huolimatta se odottaa polttoainekustannusten nousevan vuonna 2026 1,7 miljardiin euroon (2 miljardia Yhdysvaltain dollaria), mikä on lähes 24 prosenttia enemmän kuin aiemmin ennustettiin, pääasiassa energiahintojen nousun ja häiriintyneiden globaaliin ilmailumarkkinoiden vuoksi.
Ryhmän mukaan se aikoo kompensoida lisätaakkaa korkeammilla lippuilloilla, verkoston optimoinnilla ja muilla kustannusten leikkaustoimenpiteillä tulevina neljänneksinä.
”Käynnissä oleva kriisi Lähi-idässä, yhdistettynä nouseviin polttoainekustannuksiin ja operatiivisiin rajoituksiin, tuo valtavia haasteita globaalille taloudelle, ilmailualalle ja yrityksellemme,” sanoi Lufthansa CEO Carsten Spohr.
Kansainvälisen lentoliikenneliiton (IATA) mukaan lentopolttoaineen hinnat nousivat 106,6 prosenttia vuodentakaisesta maaliskuussa geopoliittisten jännitteiden lisääntyessä. Euroopassa hinnat ovat nousseet korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2022.
IATA:n pääjohtaja Willie Walsh totesi, että vaikka ala on paremmassa kunnossa kuin vuoden 2020 pandemian sulkujen aikana, nykyinen polttoainekriisi on noussut akuutimmaksi iskuksi globaaliin ilmailuun sitten COVID-19:n.
Allianz Tradelta viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan Eurooppa tuottaa vain puolet kotimarkkinoidensa tarvitsemasta kerosiinista, mikä jättää alueen ilmailualan riippuvaiseksi tuonnista loppuosan lentopolttoaineen tarpeista.
Useat eurooppalaiset lentoyhtiöt ovat jo ottaneet käyttöön toimenpiteitä selvitäkseen nousevista polttoainekustannuksista ja mahdollisista toimitushäiriöistä.
Air France-KLM ilmoitti aikovansa periä lisämaksun jopa 50 euroa (58,73 dollaria) pitkän matkan lennoista, kun taas EasyJet ja Ryanair varoittivat, että hinnat voivat nousta edelleen, jos polttoainemarkkinat pysyvät tiukoina. Lufthansa kertoi jo toteuttaneensa lippujen hintojen korotuksia.
Allianz Tradet arvioijat esittivät yhtä synkkää kuvaa, arvioiden kansainvälisten lentohintojen nousseen jo 5–15 prosenttia.
Lufthansa arvioi myös mahdollisuuksia välilaskuille pitkän matkan reiteillään Aasiaan ja Afrikkaan varotoimenpiteenä mahdollisten tankkausongelmien varalta määränpään lentokentillä. Korostaen toimituskriisin vakavuutta, Spohr totesi: ”Voimme lentää vain, jos meillä on polttoainetta.”