Saksalainen ulkoministeri Johann Wadephul (vas.) ja Kreikan ulkoministeri Giorgos Gerapetritis pitivät yhteisen lehdistötilaisuuden tapaamisensa jälkeen maanantaina. Kuva: Michael Kappeler/dpa.
Saksa aikoo ”merkittävästi” laajentaa puolustusyhteistyötä Kreikan kanssa, mukaan lukien yhteisten hankintojen lisääminen, totesi saksalainen ulkoministeri Johann Wadephul vierailullaan Ateenassa maanantaina, raportoi dpa.
Kreikka on parhaillaan päivittämässä asevoimiaan, ja se tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti Ranskan, Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa.
Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat äskettäin pidentäneet vuonna 2021 solmittua strategista yhteistyösopimusta viidellä vuodella. Sopimus sisältää myös Ranskan turvallisuustakuun Kreikalle, ja Mitsotakis kuvasi tätä askelta ”historialliseksi päiväksi.”
Saksalla on puolestaan aikomus keskittyä meripuolustuksen yhteistyön parantamiseen, ja Wadephulin on määrä vierailla Skaramangan telakalla, joka on Itä-Mediterraanien suurin telakka. Saksalainen yritys ThyssenKrupp Marine Systems on äskettäin saavuttanut sopimuksen laitoksen kanssa neljän sukellusveneen modernisoimiseksi.
Wadephul ja hänen kreikkalainen kollegansa Giorgos Gerapetritis eivät aluksi paljastaneet lisätietoja suunnitelmista, ja Gerapetritis viittasi vain yleiseen kiinnostukseen syvempään yhteistyöhön.
Kansallisten etujen lisäksi on otettava huomioon yhteiset eurooppalaiset intressit, ja ”Euroopan unionin autonomian” vahvistaminen on tärkeää, hän totesi.
Yksi mahdollinen este sopimuksen toteutumiselle on Saksan kasvava puolustusyhteistyö Turkin kanssa, sillä jännitteet Ateenan ja Ankaran välillä ovat viime vuosina olleet korkealla kiistellessä kaasukentistä ja saarista Itä-Mediterraanilla.
Lokakuussa Berliini hyväksyi useiden miljardien eurojen sopimuksen 20 uuden Eurofighter-hävittäjän toimittamisesta Turkille, vuosien osittaisen asevientikiellon jälkeen maahan.
Gerapetritis kehotti Saksan hallitusta vaatimaan tiettyjä ehtoja tällaisia sopimuksia tehdessään. ”Mitä pidämme ehdottomana miniminä, on varmistaa, että näitä järjestelmiä ei käytetä liittolaismaata vastaan,” hän sanoi.
Keskusteluissa käsiteltiin myös Hormuzinsalmea sekä EU:n laajentumista, sillä kuusi Länsi-Balkanin maata ja Ukraina pyrkivät jäsenyyteen.
Matkan ennakkoon Wadephul totesi, että heille on tarjottava ”uskottavia näkymiä” liittymiselle, ja lisäsi, että Kreikalla tulee olemaan erityinen rooli ottaessaan vastaan vuorottelujakson EU:n neuvoston puheenjohtajana vuoden 2027 toisella puoliskolla.
(Michael Fischer ja Takis Tsafos).