Suomen väestö ikääntyy. Tilastot osoittavat, että syntyvyyden väheneminen alkoi 2010-luvulla. Kuva: Colourbox
Ei ole sattumaa, että syntyvyyden käyrät Suomessa ja muualla maailmassa alkoivat laskea 2010-luvulla.
– Syntyvyyden jyrkkä lasku ajoittuu ajankohtaan, jolloin älypuhelimet ja sosiaalinen media yleistyivät, Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch toteaa Ylen haastattelussa.
Suomen kokonaishedelmällisyysluku on tällä hetkellä 1,3. Tämä luku tarkoittaa lapsiluvun odotusta eli lapsimäärää, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Väestön ikääntymisen haitallisia vaikutuksia olisi huomattavasti helpompi hallita, jos luku olisi lähempänä kahta.
Kokonaishedelmällisyysluku on kyllä noussut, mutta vain hieman. Trendi on selkeä: lapsettomien osuus väestöstä on kasvamassa.
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Kuva: Matti Pietola / HS
Mikä lapsentekohaluja sitten vähentää? Sosiaalinen media ja deittisovellukset, arvioi Rotkirch haastattelussa, joka tuo esiin tärkeitä näkökulmia. Hän perustelee väitteensä hyvin.
Somessa leviää muun muassa tietoa, joka lisää synnytyspelkoa, vaikka synnytykset ovat nykyisin turvallisempia kuin koskaan. Viraalisti leviävissä meemeissä äitiys esitetään orjuuttavana ja saa naisen näyttämään vanhalta.
Sosiaalinen media ja deittisovellukset vaikeuttavat myös parisuhteiden muodostamista ja lyhentävät niiden kestoa. On niin helppoa palata Tinderiin etsimään parempaa kumppania. Parisuhteessa ruutuaika ei ole laatuaikaa. Puhelin kädessä elävän pariskunnan eroriski on suurempi ja tyytyväisyys suhteeseen alhaisempi.
Lue lisää: Uusi ehdotus: 5 000 euron sijoitus jokaiselle vauvalle – näin ison potin voisi saada esikoisesta
Lue lisää: Kansliapäälliköt nostivat kissan pöydälle – Riikka Purralta suora vastaus
Auttavatko deittisovellukset löytämään kestävän parisuhteen? Ystävänpäivän deittailutapahtuma Bangkokissa vuonna 2022. Kuva: SOE ZEYA TUN, Reuters
Lue lisää: Firma lupasi työntekijöilleen 57 000 euroa per vauva – tämä oli tulos
Tämän vuosikymmenen merkittävä muutos on tekoälyn yleistyminen. Se on jo läsnä kaikilla elämänalueilla. Se tarjoaa tietoa mistä tahansa, neuvoja mihin tahansa ja toimii myös keskustelukumppanina ja terapeuttina. Se kuuntelee ja osoittaa empatiaa. Varoituksista huolimatta siihen luotetaan.
On jo tieteellistä näyttöä siitä, että tekoäly heikentää ihmisen kognitiivisia kykyjä – omaa ajattelukykyä. Se ilmenee tutkimuksissa, jotka mittaavat koehenkilöiden aivojen aktiivisuutta tehtävien aikana. Lamput syttyvät ja valot palavat, jos tehtävän ratkaisemiseen ei käytetä tekoälyä. Kun kysymys esitetään tekoälysovellukselle, aktiviteetti on huomattavasti vähäisempää.
Tekoäly ei ainoastaan suorita tehtäviä. Se tuottaa tuloksia, jotka tuntuvat omalta ajattelulta.
Tekoälysovelluksilta voi kysyä mitä tahansa. Kuva: Colourbox
Lue lisää: Älä koskaan puhu näistä asioista tekoälyn kanssa
Haemme tekoälyltä jatkuvasti lisää vastauksia. Emme pian enää osaa olla ilman sitä.
Psychology Today -lehdessä on tästä aiheesta mielenkiintoinen artikkeli, jonka on kirjoittanut digitaalisen terveyden asiantuntija ja tietokirjailija John Nosta.
Tekoälyltä jatkuvasti vastauksia etsivä henkilö menettää Nostan mukaan ensiksi kärsivällisyytensä. Hän ei enää kestä epävarmuutta: sitä, ettei tiedä jotakin. Siksi tekoäly on niin koukuttava työkalu. Sille on helppo siirtää tiedon etsimisen taakka.
Lisäksi käyttäjä huijaa itseään, Nosta kirjoittaa. Käyttäjästä tuntuu, että hän on itse ratkaissut ongelman, vaikka hän on vain antanut kehotteita, prompteja.
”Tekoäly ei ainoastaan suorita tehtäviä. Se tuottaa tuloksia, jotka tuntuvat omalta ajattelulta. Se antaa sinun äänelläsi lopputuloksen, joka muotoutuu vuorovaikutteisen prosessin kautta. Kognitiivinen kehä tuntuu sulkeutuvan, Nosta kirjoittaa.
”Mutta ajatuksen hyväksymisen ja sen synnyttämisen välillä on merkittävä ero. Teknologia on suunniteltu tekemään juuri tuo ero näkymättömäksi. Tämä on taustalla vaikuttava dynamiikka.”
Tietämättömyyden sietäminen on itse asiassa arvokas ja tärkeä taito. Kärsivällisyys ongelman edessä johtaa väistämättä harkintaan ja pohdintaan – ajattelutyöhön.
<source