Ylikomisario Patrik Karlsson esitteli erikoisjoukkojen uuden tavoitteen taustalla olevia syitä. Video: Lassi Rinne
Lue tiivistelmä
Poliisi pyrkii siihen, että Karhuryhmä olisi valmis toimintaan 15 minuutissa hälytyksestä vuoteen 2030 mennessä.
Karhuryhmän entinen operatiivinen johtaja Harri Gustafsberg korostaa, ettei tavoite saavuteta pelkästään varusteilla.
Gustafsbergin mukaan muutos edellyttää lisää henkilöstöä ja koulutusta.
Valmiusyksikön kehittämiseen on myönnetty rahoitusta, joka kasvaa asteittain 8 miljoonaan euroon vuoteen 2029 mennessä.
Näytä lisää
Karhuryhmän entinen operatiivinen johtaja Harri Gustafsberg toteaa, että poliisin valmiusyksikön, eli Karhuryhmän, muuttuminen ja kehittyminen 15 minuutin erikoisjoukoksi merkitsee organisaatiotason muutosta, joka vaikuttaa suureen joukkoon ihmisiä, käytänteisiin ja prosesseihin.
– Se ei tapahdu sormia napsauttamalla, hän toteaa.
Poliisi ilmoitti keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että se tavoittelee vartin vasteaikaa valmiusyksikön toiminnassa vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Karhuryhmä olisi valmis 15 minuutissa hälytyksen jälkeen.
Käytännössä poliisilla tulee olla valmiina erikoisjoukot, jotka ovat varustettuina autossa 15 minuutin päässä hälytyksestä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Karhuryhmä pystyy toteuttamaan vaativia tehtäviä entistä lyhyemmällä varoitusajalla.
Gustafsberg kuvailee, että tavoite 15 minuutin erikoisjoukosta on poliisilta ”strateginen päätös”, joka vaikuttaa joukkojen kouluttamiseen, niiden käyttöön ja hälytysjärjestelmään.
Harri Gustafsberg huomauttaa, että erikoisjoukkojen poliisin työ on erittäin vaativaa. Kuva: Rio Gandara / HS
Gustafsberg toteaa, että nopean toiminnan erikoisjoukon ylläpito vaatii enemmän henkilöstöä kuin nykyisin.
– Aina jonkun on oltava töissä vastaamassa mahdollisiin tilanteisiin. Sitä ei julkaista missään, kuinka monta henkilöä tämä vasteaika käytännössä tarkoittaa.
Poliisin mukaan erikoisjoukko saa merkittävän määrän lisäresursseja ja -varusteita, joihin kuuluu muun muassa uusia ajoneuvoja. Tässä vaiheessa poliisi ei ole vielä antanut lisätietoja uusista varusteista.
Valmiusyksikön kehittämiseen on myönnetty poliisille tälle ja lähivuosille rahoitusta, joka nousee vuoteen 2029 mennessä asteittain 8 miljoonaan euroon.
Karhuryhmän poliisit joutuvat tekemään nopeita päätöksiä haastavissa olosuhteissa. Kuva: Lassi Rinne
Nykyään psykofysiologisen suorituskyvyn valmennuksien parissa työskentelevä Gustafsberg korostaa, että erikoisvarusteiden ja prosessien lisäksi on tärkeää myös erikoisjoukkoihin kuuluvien poliisien toimintakyky. Hän toteaa, että Karhuryhmän poliiseilta edellytetään poikkeuksellista kykyä tehdä päätöksiä paineen alla.
Karhuryhmän poliisit joutuvat tekemään nopeasti päätöksiä, joilla voi olla merkittävä vaikutus monien muiden ihmisten elämään.
– Ei riitä, että saadaan ihmiset liikkeelle nopeasti. Hyvin vaikeita päätöksiä voi joutua tekemään aikajänteellä sekunneista minuutteihin.
Yksittäiseltä poliisilta vaaditaan erityisiä kykyjä tilannetietoisuuden, päätöksenteon ja toimintakyvyn osalta. Suunnitelmat voivat muuttua nopeasti, kun olosuhteet vaihtelevat.
Hänen mukaansa yksittäinen poliisi joutuu joka tapauksessa tekemään itsenäisesti vaikeita päätöksiä, vaikka johtamisjärjestelmät ovat viime vuosina kehittyneet merkittävästi.
– On tilanteita, joissa päätöksentekoa ja vastuuta toiminnasta ei voi siirtää kenellekään.
Valmiusyksikön on tarkoitus olla vuonna 2030 15 minuutin lähtövalmiudessa. Kuva: Sari Gustafsson
Valmiusyksikön tehostamisen taustalla on turvallisuustilanteen muutos. Suomen valtiojohtoon kohdistuu nykyisessä tilanteessa uusia uhkia, kuten epäasiallisia lähestymisiä, mutta myös väkivallan ja rikosten uhkaa.
Myös Gustafsberg nostaa esiin globaalin turvallisuustilanteen nopean heikkenemisen. Hän toteaa, että tulevaisuudessa voi ilmetä odottamattomia ja yllättäviä vaaratilanteita, joihin poliisi ja sen erikoisyksikkö joutuvat reagoimaan.
– Mitkään tämän päivän ajatuspajat eivät pysty ennustamaan, minkälaisten ilmiöiden kanssa voimme kohdata tulevaisuudessa.
Poliisihallituksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona esiteltiin muun muassa Karhuryhmän toiminnan tehostamista. Kuva: Lassi Rinne
Hän toteaa, että on laajemman yhteiskunnallisen keskustelun paikka, mitä poliisilta odotetaan ja mitä tehtäviä valmiusyksikön tulee pystyä hoitamaan. Hänen mukaansa on erittäin tärkeää määritellä, millaisiin tehtäviin Karhuryhmän on pystyttävä.
– Se ei ole pelkästään poliisin tehtävä. Lainsäädäntö ja se, miten viranomaisten toimintaa säännellään, on erittäin tärkeää.