Kaatuneiden muistoksi on liputettu 1970-luvulta lähtien. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Liput nostetaan vuosittain toukokuun kolmantena sunnuntaina salkoon – mutta miksi näin tapahtuu?
Syynä on kaatuneitten muistopäivä, jolloin kunnioitetaan kaikkia Suomen sodissa ja rauhanturvaamistehtävissä menehtyneitä. Tänä vuonna muistopäivä osuu sunnuntaille 17. toukokuuta.
Liput nostetaan salkoihin tavanomaisen käytännön mukaan aamulla kello 8 ja lasketaan kello 21.
Kaatuneitten muistopäivä on ollut vakiintunut liputuspäivä 1970-luvulta lähtien, mutta sen juuret ulottuvat aina vuoteen 1940 asti.
Talvisota oli juuri päättynyt, kun sotamarsalkka C. G. E. Mannerheim antoi käskyn, että toukokuun kolmantena sunnuntaina tulisi viettää ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteistä uskonnollista muistopäivää”.
Käsky koski aluksi Puolustusvoimia, mutta myöhemmin päivän vietto laajeni yleiseksi. Muistopäivän perinteisiin kuuluu liputtamisen lisäksi muun muassa vierailut sankarihaudoilla ja seppeleenlaskut.
Aluksi kaatuneitten muistopäivänä liputettiin siten, että osan päivästä lippu oli puolitangossa. Vuodesta 1995 on noudatettu normaalia liputuskäytäntöä, jossa lippu nostetaan tangon huipulle.
Muun muassa Kuopiossa ja Tampereella muistopäivää juhlistetaan tänä vuonna Ilmavoimien ylilennolla.
Kuopiossa F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä lentää ylilennon Sankaripuiston hautausmaalla järjestettävän seppeleenlaskutilaisuuden yhteydessä. Ylilento suoritetaan kello 12 Savonkadun suuntaisesti etelästä lähestyen, ilmavoimat tiedottaa.
Tampereella F/A-18 Hornet -ylilento lennetään Kalevankankaan hautausmaalla järjestettävän seppeleenlaskutilaisuuden yhteydessä. Ylilento suoritetaan kello 12 länsiluoteen suunnasta lähestyen.