DF File Photo.
Kolme poronhoitoyhdistystä Lapissa on syytetty erilaisista rikoksista, mukaan lukien törkeä rahanpesu, törkeä petos, törkeät metsästysrikokset ja törkeä luonnonsuojelurikos.
Kansallinen rikostutkintakeskus (NBI) ja Lapin rajavartiosto ovat päättäneet rikostutkinnan tapauksista, joiden uskotaan tapahtuneen vuosina 2020–2025, ja tutkinnassa on löytynyt 15 epäiltyä, ilmoitti virallinen tiedote torstaina.
Asia on siirretty Pohjois-Suomen syyttäjäalueelle syyteharkintaan.
Tässä tutkinnassa Kansallinen rikostutkintakeskus vastasi talous- ja omaisuusrikoksista, kun taas Lapin rajavartiosto tutki metsästysrikoksia ja luonnonsuojelurikoksia.
NBI tutki epäiltyjä porojen varkauksia ja varastettujen porojen piilottamista kolmen poronhoitoyhdistyksen alueilla.
Tutkinta paljasti myös epäiltyä törkeää petosta petovahinkojen ja liikenneonnettomuuskorvausten hakuprosessissa.
“Tämä tutkittava tapaus on ollut äärimmäisen laaja, ja tutkittavat rikokset on käyty perusteellisesti läpi. Mielestäni tämä on yksi laajimmista rikostutkinnoista poronhoitoalalla viime vuosikymmeninä,” totesi tutkinnan johtaja, rikoskomisario Teemu Mäntyniemi NBI:stä tiedotteessa.
Epäiltyjen ja heidän yhteistyökumppaniensa väitetään olevan mukana rahanpesussa siirtämällä varastettuja poroja omaan omistukseensa, ja sen jälkeen peittämällä eläinten alkuperä merkitsemällä ne uudelleen korvamerkeillä tai korvanuoteilla tai rekisteröimällä ne teurastettaviksi omissa nimissään.
Lapin rajavartiosto tutki epäiltyjä törkeitä metsästys- ja luonnonsuojelurikoksia, joiden väitetään tapahtuneen keväällä 2025.
Tapaus koostuu useista erillisistä tapahtumista, jotka liittyvät pääasiassa laittomaan karhunmetsästykseen poronhoitoalueella, ja rikostutkinta on todennut, että motiivina oli vähentää petovahinkoja poroille.
Epäillyt rikokset tapahtuivat huhtikuun ja toukokuun välillä, jolloin lumi peitti suurimman osan maastosta ja moottorikelkkoja voitiin vielä käyttää.
Kevätsateet tarjoavat erinomaiset jäljitysolosuhteet, ja eläinten jäljet näkyvät pitkälle. Samalla laajat ja harvaan asutut erämaa-alueet sekä arvaamattomat sääolosuhteet tuovat merkittäviä haasteita sekä valvontaan että todisteiden säilyttämiseen.
“Tutkinnassa kerätyn tiedon mukaan karhuja on jäljitetty moottorikelkalla, ja niitä on ajettu auki ja seurattu useiden henkilöiden yhteistyönä, tavoitteena ajaa ne paikkaan, jossa ne voitaisiin tappaa. Epäillyt ovat voineet myös käyttää koiria apuna jäljittämisessä,” kertoi tutkinnan johtaja, luutnantti Frans Hietanen Lapin rajavartiostosta.
Tutkinta on myös paljastanut viitteitä siitä, että epäillyt ovat saattaneet suunnitella toimintaansa etukäteen ja sen jälkeen yrittäneet peittää jälkensä, esimerkiksi ajamalla moottorikelkoilla tapahtumapaikan yli tai poistamalla raatoja paikalta.
Tutkinta on myös paljastanut epäiltyjä törkeitä luonnonsuojelurikoksia, jotka kohdistuvat suuriin petolintuihin.
Tutkinnan mukaan on ollut yrityksiä pyydystää ja ampua suojeltuja kultakotkia syrjäisillä alueilla.
Epäillyt rikokset sisältävät sekä metsästyksen ilman vaadittuja lupia että erityislupien ehtojen noudattamatta jättämisen.
Tutkinta viittasi siihen, että metsästys on saattanut alkaa tilanteissa, joissa karhu ei ollut poron raadon luona tai sen välittömässä läheisyydessä, kuten erityislupassa vaaditaan, vaan se oli sijainnut muualla maastossa ja ajettu ulos. Tapausten yhteinen piirre on myös moottoriajoneuvojen laiton käyttö metsästyksessä.