Yhä useampi haluaa synnyttää kotona huolimatta riskeistä. Kuva: Colourbox
Lue tiivistelmä
Suunnitellut kotisynnytykset ovat yli kaksinkertaistuneet Suomessa vuosina 2020–2025.
THL:n ennakollisten tietojen mukaan seitsemän vauvaa on menehtynyt suunnitelluissa kotisynnytyksissä vuosina 2020–2025.
Suomessa erityisesti Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla matka synnytyssairaalaan on pitkä.
Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti toukokuussa selvitystyön synnytysten hoidon järjestämisestä Suomessa.
Näytä lisää
Yhä useampi haluaa synnyttää kotona. THL:n tilastojen mukaan suunniteltuja kotisynnytyksiä oli vuonna 2020 yhteensä 74. Vuonna 2025 niitä oli jo lähes 170.
Synnytyssairaaloiden määrä on puolestaan vähentynyt merkittävästi vuosituhannen alusta. Nykyään niitä on 21. Jos kotisynnytyksessä ilmenee jotain odottamatonta, on lähdettävä synnytyssairaalaan, joita ei ole saatavilla kaikilla alueilla Suomessa.
THL:n ennakollisten tietojen mukaan Suomessa on menehtynyt seitsemän vauvaa suunniteltujen kotisynnytysten yhteydessä vuosina 2020–2025.
Lapin keskussairaala Rovaniemellä on Suomen pohjoisin synnytyssairaala. Kuva: Viena Kytöjoki / HS
– Sairaalassa on paremmat valmiudet kuin kotona, kun on kyse harvinaisista mutta mahdollisesti vaarallisista tilanteista, joissa tarvitaan esimerkiksi hätäsektiota, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Anna Heino.
Hänen mukaansa kotisynnytysten ongelmatilanteissa on tärkeää ottaa välittömästi yhteyttä hätäkeskukseen, jotta apua saadaan nopeasti.
– Suomi on laaja maa. Monista paikoista Lapissa on pitkä matka Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan.
Toinen alue on Pohjois-Pohjanmaa, jossa ainoa synnytyssairaala on Oulun yliopistollinen sairaala.
Heino toteaa, että matkasynnytysten määrä on Lapissa joka tapauksessa melko lähellä koko maan keskiarvoa. Tämä voi johtua siitä, että synnyttäjät siirtyvät ohjeiden mukaan hyvissä ajoin lähemmäksi sairaalaa ennen laskettua aikaa.
Suunniteltuja kotisynnytyksiä toteutetaan joka tapauksessa eri puolilla Suomea, myös niillä alueilla, joista on matkaa synnytyssairaalaan.
– Niitä tehdään esimerkiksi Uudenmaan eri alueilla sekä Keski-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Matkasynnytyksiä on tällä hetkellä tiedossa viime vuodelta 85. Lopulliset tilastot vuodelta 2025 valmistuvat syksyllä, Heino kertoo.
Monet kotisynnyttäjät haluavat hyödyntää vesiallasta lievittämään jännitystä ja kipua. Kuva: Heini Särkkä
THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler varoitti kotisynnytyksen riskeistä viime vuonna Ilta-Sanomissa.
– Yleisin komplikaatio on verenvuoto. On myös tilanteita, joissa synnytys ei etene ja lapsi on saatava ulos keisarileikkauksella. Tällöin tarvitaan sairaalan apua. Vaikka massiiviset verenvuodot tai kohdun repeäminen ovat hyvin harvinaisia, ne ovat vakavia tilanteita, Gissler totesi.
Lue lisää: Kotisynnytys vei tunnetun hyvinvointivaikuttajan hengen – asiantuntija kertoo vakavista riskeistä
THL suosittelee kaikille synnyttäjille sairaalaa ensisijaiseksi synnytyspaikaksi. Tämä suositus on vuodelta 2013, eikä se ole muuttunut.
Ensisynnyttäjille kotisynnytystä ei suositella, ja muitakin kriteerejä on. Esimerkiksi äidillä ei tulisi olla aktiivisia kroonisia sairauksia, ja syntymässä pitäisi olla vain yksi vauva.
– Sosiaali- ja terveysministeriö on toukokuussa aloittanut selvitystyön synnytysten hoidon järjestämisestä Suomessa, Heino muistuttaa.
STM:n selvitystyön tavoitteena on saada ajantasainen kokonaiskuva synnytysten hoidon järjestämisen edellytyksistä ja organisoinnista hyvinvointialuerakenteessa.
Keski-Suomessa kuoli vauva kotisynnytyksessä vuonna 2024. Sisä-Suomen poliisi tutkii asiaa.
Heino pohtii, että kotisynnytysten suosion kasvamiseen on useita syitä.
– Asiaan saattavat liittyä kokemukset pienempien synnytysyksiköiden lakkauttamisesta. Toisaalta kysymys voi olla ajassa tapahtuneista muutoksista. Yhtä ainoaa syytä ei varmaankaan voi nimetä, Heino toteaa.