Vanhuksia sidotaan muun muassa ilman asianmukaisia perusteita. Kuva: Vilhelmiina Penttilä / Aamulehti
Suomessa hoivakodeissa on tarpeen turvautua käännösohjelmiin, kun hoitajat pyrkivät kommunikoimaan keskenään. Tämä tilanne tuli ilmi Lupa- ja valvontaviraston (LVV) suorittamissa yllätystarkastuksissa keväällä 2026.
Tarkastajat tarkastelivat ympärivuorokautisia hoivayksiköitä eri puolilla Suomea ilman ennakkoilmoitusta.
Suomenkieliset hoitajat kertoivat tarkastajille epävarmuudestaan sen suhteen, ymmärtävätkö vieraskieliset kollegat annettuja ohjeita. Kirjauksissa ja hoitotilanteissa on turvauduttu jopa käännössovelluksiin.
Lupa- ja valvontaviraston yksikön päällikkö Niina Oresmaa varoittaa tilanteen vakavuudesta LVV:n tiedotteessa.
– Kielitaidon puute voi erityisesti muistisairaiden palveluissa lisätä asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumisen riskiä, Oresmaa toteaa.
Hoitajien kielitaidon puutteet ovat nousseet esiin kevään aikana, ja sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on vaatinut tiukennuksia kielitaitovaatimuksiin.
Lue lisää: Rydman vaatii Ylellä tiukkoja toimia hoivakoteihin: Hoitajien kielitaitoon suuri kiristys
Toinen merkittävä ongelma on hoitajamitoitus. Monissa yksiköissä henkilöstömäärä on laskettu lain sallimaan minimiin, joka on 0,6 hoitajaa asiakasta kohden. Tämä huolimatta siitä, että laki edellyttää mitoituksen vastaavan asiakkaiden todellisia tarpeita.
Yöaikaan vanhukset voivat olla ilman henkilökunnan läsnäoloa jopa 1–2 tuntia, viraston tiedotteessa todetaan.
Myös avustavan henkilökunnan määrää on monilla alueilla vähennetty.
Hoitoyksiköissä vanhuksia voidaan sitoa tuoliin esimerkiksi tällaisella haaravyöllä. Kuva: Jussi Partanen
Tarkastuksilla havaittiin myös asiakas- ja potilasturvallisuuteen ”vakavasti vaikuttaneita toimia”.
Asiakkaita oli muun muassa sidottu epäasianmukaisella tavalla. Rajoitustoimia oli toteutettu ilman riittäviä perusteita. Vähemmän rajoittavia vaihtoehtoja ei ollut edes harkittu.
Tarkastuskäyntien perusteella arki hoivakodeissa on monille vanhuksille ankeaa. Osalla asukkaista ei ole päivän aikana lainkaan tekemistä tai ohjattua toimintaa, eikä pääsyä ulos. Myös hygieniasta huolehtiminen on tarkastajien mukaan osin puutteellista.
Lue lisää: Yllätystarkastukset hoivakoteihin paljastivat: näin karusti vanhuksia kohdellaan
LVV on tähän mennessä suorittanut noin parikymmentä yllätystarkastusta ja käsitellyt yli 200 vanhustenhuollon valvonta-asiaa alkuvuoden aikana. Nyt on suunnitteilla laajempia toimenpiteitä.
– Asiakas- ja potilasturvallisuuden on oltava johdon strateginen prioriteetti. Pelkkä viranomaisvalvonta ei riitä asioiden korjaamiseen, Oresmaa muistuttaa.
Suomessa on yli 2 000 ikääntyneiden asumisyksikköä.
Vanhustenhoidon laatu on herättänyt laajaa keskustelua alkuvuodesta.
Otsikoihin on noussut useita hoivakodeissa tapahtuneita kuolemia. Lisäksi on uutisoitu muun muassa lääkehoidon ja saattohoidon puutteista sekä työvoimapulasta.
Pelkkä viranomaisvalvonta ei riitä asioiden korjaamiseen.
Lue lisää: Viranomainen tehostaa hoivakotien valvontaa – taustalla useita outoja kuolemia
Vanhustenhoidon ongelmia on paljastunut useista hoivayksiköistä.
Esimerkiksi Turun Parkinmäen palvelutalossa havaittiin, että jopa 92 prosenttia vanhuksista kärsi aliravitsemuksesta, ja työntekijät tekivät lukuisia epäkohtailmoituksia. Ilta-Sanomat raportoi palvelutalon monista ongelmista toukokuun alussa.