Uusi huijaustaktiikka on ilmoittaa yrityksen palkanmaksua varten työntekijän nimissä uusi pankkitili. Kuva: Ivan Bessedin
Verkkohuijarit käyttävät sekä uusia että vanhoja menetelmiä.
Uusi huijaustapa on ilmoittaa yrityksen palkanmaksuun työntekijän nimissä uusi pankkitili. Lisäksi huijarit pyrkivät saamaan uhrin sijoittamaan varojaan kultaan.
– Eräässä tapauksessa mäntyharjulainen mies ilmoitti poliisille, että hänen tililleen oli yllättäen saapunut rahaa yhdeltä suomalaiselta yritykseltä lähes 5 500 euroa sekä suomalaiselta jääkiekkoseuralta noin 4 500 euroa, rikoskomisario Juha Leinonen kertoo Itä-Suomen poliisilaitoksen tiedotteessa.
Poliisi aloitti tapauksen tutkimisen, ja ilmeni, että yrityksen tilisiirrosta oli tehty rikosilmoitus muualla Suomessa.
Tuossa tapauksessa yrityksen palkanmaksuun oli otettu yhteyttä esiintyen yrityksen työntekijänä ja pyydetty muuttamaan palkanmaksutiliä, eli työntekijän palkka oli ohjautunut tämän mäntyharjulaisen miehen tilille.
Jääkiekkoseuran tapauksessa paljastui täysin sama tilanne, ja työntekijän palkka oli mennyt mäntyharjulaisen miehen tilille.
Poliisilla on selvityksessä, miten varat olivat päätyneet juuri tämän miehen tilille.
Jos yritykselle saapuu ilmoitus palkkatilin muutoksesta, on tärkeää varmistaa, että kyseessä on aito ilmoitus.
Toukokuun puolella joensuulainen 1940-luvulla syntynyt mies saapui poliisipäivystykseen poikansa kanssa. Mies kertoi tulleensa huijatuksi.
Hän oli maksanut kahdessa erässä sijoitustilille yhteensä yli 5 200 euroa. Lisäksi miestä oli kehotettu ostamaan kultaa ja Bitcoineja.
Poliisille on tullut tutkintaan myös toinen tapaus, jossa ilmeisen rakkaushuijauksen kohteeksi joutunut itäsuomalainen mies oli sijoittanut 15 000 euroa kultaan.
– Kaikissa sijoituksiin liittyvissä asioissa hyvä nyrkkisääntö on se, että rahoja ei pidä sijoittaa mihinkään sellaiseen, josta ei ymmärrä, ja varsinkaan kenenkään tuntemattoman neuvoihin ei sijoitusasioissa kannata luottaa, Leinonen neuvoo.
Itä-Suomen poliisille ilmoitettiin huhtikuun aikana yhteensä 271 petoksesta tai maksuvälinepetoksesta, joista tietoverkkoavusteisia petoksia oli 147.