Tallenna videolta vinkki, jolla hyttyset häviävät!
Lämmin sää on saanut hyttyset liikkeelle laajalla alueella Suomea, kertoo Oulun yliopiston professori ja hyönteistutkija Marko Mutanen.
Hän mainitsee tehneensä hyttyshavaintoja viime viikon alussa Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä loppuviikosta Oulun ympäristössä.
– Olen kuullut, että Etelä-Lapissa on kesähyttysten kausi alkanut viime viikon aikana. Kuluvan viikon viileämpi sää vaikuttaa toki tilanteeseen, Mutanen toteaa.
Entä miltä tuleva kesä näyttää hyttysten suhteen? Professori arvioi, että inisijöitä on ilmassa melko vähän.
Perinteisesti hyttystilannetta on ennustettu sen perusteella, kuinka paljon maastossa on sopivia kosteita elinympäristöjä. Talvi oli Suomessa vähäluminen ja sateet ovat olleet niukkoja.
Lue lisää: Alkuvuosi on ollut ennätyskuiva – Yle: Vain kerran 182 vuodessa ollut kuivempaa
Huhtikuussa raportoitiin, että kuluvasta vuodesta on tullut Suomessa ennätyskuiva ja kuivuus on erityisesti vaikuttanut maan itäosiin.
– Maasto on kuivaa ja sopivia lisääntymislammikoita on vähän, mikä varmasti heijastuu hyttysten määrään erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa sekä idässä.
Lue lisää: Monilla rannoilla poikkeuksellinen näky – ”Kuin ulkoavaruudesta”
Lapissa Mutanen kuvaa tilannetta hyvin vaihteleva.
– Päälaen Lapissa ja Itä-Lapissa oli vähälumista ja maasto on melko kuivaa, mutta Länsi-Lapissa, Muonion alueella ja Käsivarressa kosteutta löytyy runsaslumisen talven jäljiltä.
Hän arvioi, että Lapissa ja erityisesti sen länsiosissa hyttysiä on kesällä runsaasti.
Mutanen korostaa paikallisia eroja.
– Jos asuu paikassa, jossa on riittävästi kosteutta, hyttysiä varmasti riittää. Asui sitten etelässä tai pohjoisessa.
Professori huomauttaa, että edeltävällä vuodella on myös merkitystä.
– Hyttysten ei voi odottaa syntyvän tyhjästä, eli maastossa on oltava munia. Emme tiedä, miten hyttysten lisääntyminen viime kesänä sujui.
Hiilidioksidi ja lämpö houkuttelevat hyttysiä. Kuva: Erkki Raskinen
Suomessa tunnetaan yhteensä noin 40 erilaista hyttyslajia. Mutanen kertoo, että Oulun yliopisto osallistuu EU-rahoitteiseen Insects of the North -projektiin, jossa tutkitaan muun muassa eri lajien alueellisia vaihteluita.
Aiheesta ei ole vielä tutkimusnäyttöä.
– Ehdottomasti pohjois-eteläsuuntaista eroa on. Eli ne lajit, jotka ovat Pohjois-Lapissa runsaimmillaan, eivät välttämättä ole samoja, joita tavataan Etelä-Suomessa.
Kesällä 2025 alkaneesta hankkeesta odotetaan tuloksia ensi talvena.
Mutasen mukaan näistä noin 40 lajista viisi lajia aiheuttaa ihmiselle suurimman haitan.
Professori myöntää käyttävänsä tarvittaessa hyttyskarkottimia.
– Työni vuoksi olen usein haastavissa maastoissa, ja jos ympärillä on tuhansia hyttysiä, käytän karkotteita, jotta voin keskittyä työtehtäviini.
Pitkät hihat ja lahkeet ovat myös yksi tapa suojautua hyttysiltä.
– En mene shortseilla hyttysparven keskelle.
Kuitenkin hyttyset ovat muutakin kuin vaivannäkö. Ne ovat tärkeä osa luonnon ekosysteemiä. Esimerkiksi monet lintulajit, kuten pääskyset ja kirjosiepot, saavat hyttysistä ravintoa.
– On vielä epäselvää, kuinka keskeisestä ravinnosta on kyse, mutta asiasta saadaan varmasti lisää tietoa lähivuosina, kun meillä on käytössä menetelmiä, joilla asiaa voidaan paremmin tutkia.
Hyttysten toukat puolestaan toimivat pienvesistöissä puhdistusmekanismina.
– Ne syövät levää ja bakteereja. Jos hyttysiä ei näissä vesissä olisi, niin bakteerit ja leväkasvustot pääsisivät kasvamaan aivan eri tavalla, Mutanen kertoo.