Tällaisiin korkeuksiin lämpötilat voivat kohota Euroopassa.
Monet Etelä-Euroopassa koetuista äärimmäisistä helteistä voivat lähitulevaisuudessa toteutua myös Suomessa.
Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys, 37,2 celsiusastetta, mitattiin vuonna 2010. Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Anna Luomaranta toteaa, että tämä lukema ei ole kaukana Euroopan äärimmäisistä helteistä.
– 37 astetta on jo erittäin korkea lämpötila, Luomaranta toteaa.
Lämpömittari on näyttänyt yli 40 asteen lukemia kuluvalla viikolla esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kuumuuteen liittyviä kuolemia on raportoitu Euroopassa yli 1 300 viikon aikana.
Jos äärimmäiset helteet leviävät Suomeen tulevina vuosina tai vuosikymmeninä, on odotettavissa monia haasteita.
– On tiedossa, että äärimmäiset helteet ovat terveysriski. Pitkäaikaissairaat ja vanhukset ovat erityisen alttiita helteille, Luomaranta sanoo.
– Kyseessä ovat lämpötilat, jotka voivat uuvuttaa myös terveitä työikäisiä. Esimerkiksi ulkona tehtävät työt voivat olla erittäin haastavia.
Tshekissä mitattiin sunnuntaina 41,1 asteen lämpötila. Kyseessä oli maan lämpötilaennätys. Kuva: Fadi Yousef / EPA
Yli 300 ihmistä on kuollut helleaallon seurauksena Espanjassa. Mies viilentää kasvojaan Madridissa 23. kesäkuuta. Kuva: Mohammed Salem / Reuters
Äärimmäisten helteiden vuoksi myös sairaalat ovat ruuhkautuneet. Esimerkiksi Ranskassa on Luomarannan mukaan havaittu, kuinka sairaalat ovat äärirajoilla helteistä kärsivien potilaiden vuoksi.
– Suomessa monet sairaalat ovat vanhoja rakennuksia. Miten olosuhteet saadaan pidettyä sairaaloissa sellaisina, että henkilöstö voi työskennellä, mutta apua voidaan myös tarjota, Luomaranta pohtii.
Kasvukausi pitenee olosuhteiden muuttuessa, mikä mahdollistaa myös tuhohyönteisten leviämisen nykyistä pohjoisemmaksi, Luomaranta toteaa.
Esimerkiksi The Washington Post raportoi lokakuussa, että hyttyset ovat valloittaneet uuden alueen. Hyttysiä havaittiin ensimmäistä kertaa Islannissa, jossa ininältä on aiemmin saanut olla rauhassa. Asiantuntijat uskovat, että hyttysten leviäminen maahan johtuu ilmastonmuutoksesta.
Osa hyttysistä voi levittää esimerkiksi denguekuumetta ja Länsi-Niilin virusta, joiden leviämistä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) seuraa jatkuvasti. Esimerkiksi WHO:n mukaan ilmaston lämpeneminen on voinut lisätä denguekuumetapauksia Euroopassa. Suomessa denguekuumetta on toistaiseksi todettu vain matkailijoiden tuomina tartuntoina.
Hyttysten välityksellä voi suuressa osassa Eurooppaa levitä myös trooppinen chikungunya-tauti, joka aiheuttaa erittäin voimakasta kipua, kertoo The Guardian. Tartunnat ovat mahdollisia esimerkiksi Espanjassa, Kreikassa ja muissa Etelä-Euroopan maissa sekä Kaakkois-Englannissa. Tutkijoiden mukaan on vain ajan kysymys, milloin tauti leviää hyttysten mukana pohjoisemmaksi.
Saksassa mitattiin sunnuntaina uusi lämpötilaennätys, 41,7 astetta. Kuva: Filip Singer / EPA
Punkkeja on havaittu Suomessa tänä kesänä myös Pohjois-Lapissa. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Yhä pohjoisemmaksi ovat levinneet myös punkit, joita on Turun yliopiston ja Pfizerin kehittämän Punkkilive-sovelluksen mukaan havaittu tänä kesänä aivan pohjoisinta Suomea myöten.
– Punkkihavaintoja on tehty Lapissa asti. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa tietenkin myös kaikkeen tällaiseen, Anna Luomaranta sanoo.
Kuumuus rasittaa luontoa ja infrastruktuuria monin tavoin, Luomaranta toteaa.
Lämpenevä ilma saa sinileväkukinnat puhkeamaan, vaikka sinilevän syntymiseen vaikuttaa lämpötilan lisäksi myös vesien ravinnekuormitus.
Myös maastopaloriski on Luomarannan mukaan Suomessa kasvamassa. Luomaranta korostaa kuitenkin, että maastopalot syttyvät vain, jos jokin ne sytyttää.
– Se on suurelta osin ihmisen käyttäytymisestä kiinni. Kuivuus ja kuumuus eivät itsessään sytytä maastopaloa, vaan ihmisen huolimattomuus.
<source