Palvelutalon johtaja hoitajien tuplavuoroista: ”En ollut tietoinen”

Parkinmäen palvelutalo on Turussa. Kuva: Jussi Vierimaa

Lue tiivistelmä

Ilta-Sanomien toimittaja onnistui soluttautumaan hoitajaksi turkulaiseen Parkinmäen palvelutaloon. Kroonisen työvoimapulan vuoksi monet hoitajat työskentelivät jopa 14 tunnin tuplavuoroissa.

Toimitusjohtaja Susanne Karlsson ilmoittaa, ettei ollut tietoinen tuplavuoroista ja pitää niitä erikoisina. Hän korostaa, että hoitajamitoitus on ollut riittävä.

Hoitotyön johtaja Teija Lemmetyinen myöntää olleensa tietoinen tuplavuoroista, mutta painottaa niiden olevan vapaaehtoisia.

Palvelutalo on maaliskuusta lähtien käyttänyt henkilöstövuokrauspalvelua tilanteen helpottamiseksi.

Näytä lisää

Parkinmäen palvelutalon toimitusjohtaja Susanne Karlsson kertoo Ilta-Sanomille, ettei hän ollut tietoinen hoitajien pitkistä työvuoroista palvelutalossa.

Hoitohenkilökunta venyy usein niin sanottuihin tuplavuoroihin. He jäävät esimerkiksi aamuvuorosta iltavuoroon, jolloin työpäivä voi venyä 14 tunnin mittaiseksi.

Tämä selvisi, kun Ilta-Sanomien toimittaja soluttautui hoitajaksi turkulaiseen palvelutaloon. Toimittaja on ammatiltaan sairaanhoitaja. Aiheesta kertovan laajan reportaasin voit lukea tästä linkistä.

Tuplavuorojen taustalla on työvoimapula. Karlsson ei voi uskoa kuulemaansa, sillä hoitajamitoitusta seurataan ja se on Parkinmäessä aina ollut riittävä.

– Tämä on minulle täysin uusi tieto, toteaa Karlsson.

– En ollut tietoinen tästä. On ehkä väärin sanoa, etten usko siihen, mutta haluaisin varmistaa, että näin on todella tapahtunut. Tuplavuoro kuulostaa todella erikoiselta.

Karlsson kuulee, että esimerkiksi Ilta-Sanomien toimittajaa pyydettiin tuplavuoroon heti ensimmäisenä työpäivänä.

– Onneksi näin ei tule enää tapahtumaan, sillä jatkossa henkilöstövuokrausfirma voi tulla avuksi, Karlsson vastaa.

Karlssonin mukaan palvelutalo on käyttänyt maaliskuusta lähtien henkilöstövuokrauspalvelua sijaisien löytämiseen. IS:n toimittaja työskenteli palvelutalossa helmi-maaliskuussa 2026.

Karlssonin mielestä on ”aivan liian raskasta” olla yli kymmenen tuntia töissä.

– Ei ole koskaan kenellekään hyväksyttävää, että työskennellään pitkiä päiviä. Silloin voi tapahtua virheitä ja työmotivaatio voi heikentyä.

Parkinmäen hoitotyöstä vastaava johtaja Teija Lemmetyinen on puolestaan tietoinen tuplavuorojen tekemisestä.

– Tuskin sinuakaan pakotettiin jäämään, hän toteaa kuullessaan, että toimittajalle ehdotettiin sellaista heti ensimmäisenä päivänä.

Hoitajalle voi kuitenkin syntyä tunne, että työvuoroon pitäisi jäädä, jotta asiakkaat saadaan hoidettua. Miten asiasta on keskusteltu henkilökunnan kanssa?

– Jaksamisesta on keskusteltu. Joskus on sellainen tilanne, että työntekijä on itse halunnut tehdä tuplavuoron esimerkiksi taloudellisista syistä. Lähtökohtaisesti tuplavuoroja ei kuitenkaan suunnitella (työvuorolistaan).

Lemmetyinen korostaa, että tuplavuoroon jääminen edellyttää vapaaehtoisuutta. Joka tapauksessa tuplavuorojen tekeminen on nyt vähentynyt, kun sijaispoolia on vahvistettu henkilöstövuokrauspalvelulla.

Lemmetyinen myöntää kuitenkin, että palvelutalon perehdytys on ollut puutteellista. Erityisesti sijaisten perehdytys on nostettu yhdeksi talon kehittämiskohteeksi.

– Siinä on havaittu merkittäviä puutteita.

Lemmetyisen mukaan perehdytyksen laatu on vaihdellut ja riippunut paljon perehdyttäjästä. Nyt asia aiotaan korjata laatimalla palvelutaloon kunnollinen perehdytysopas.

Ilta-Sanomien toimittajan havaintojen mukaan Parkinmäen palvelutalossa on huomautettu liian suuresta määrästä lääkevirheitä. Lemmetyinen ei kuitenkaan ole kuullut, että niitä olisi erityisen paljon.

Hän huomauttaa, etteivät esimerkiksi valvontaviranomaiset ole antaneet huomautuksia lääkevirheistä.

– Mutta jokunen virhe voi tapahtua inhimillisistä syistä.

IS:n selvityksessä kävi myös ilmi, ettei koko palvelutalossa ole lainkaan defibrillaattoria eli sydäniskuria, vaikka asukkaita voi olla jopa toistasataa. Lemmetyinen perustelee puutetta sillä, että suurella osalla asukkaista on elvytyskielto.

Sitä ei myöskään vaadita, sanoo Lemmetyinen.

– Ei ole sellaista lakipykälää, että sellainen pitäisi olla. Se ei ole pakollinen.

viranomaisetYK