Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS, Kaisa Rautaheimo / HS
Suvivirrestä on olemassa myös versioita, joiden sanoitus ei liity uskontoon.
Yhden tällaisen laati Helsingin Sanomien Nyt-liitteen pyynnöstä muusikko Paula Vesala vuonna 2011.
Ainakin espoolaisessa Viherlaakson lukiossa on esitetty kevätjuhlassa Vesalan Suvilaulua.
Kelpaisiko Suvilaulu sinulle? Vai ovatko alkuperäisen Suvivirren sanat muuttumattomia? Osaatko ne tarkasti?
Ei muuta kuin kokeilemaan!
Suvilaulu
(Säv. trad. San. trad. ja Paula Vesala)
1. Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Kaikille voimaa suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.
2. Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa.
Puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
mahdollisuudesta,
ihmeitä maailmamme
hoitaa ja varjella.
3. Taas linnut laulujansa
visertää kauniisti.
Myös eikö maailmaansa
kansatkin kiittäisi!
Mun ääneni sä liitä
myös rauhan kuorohon,
se julmuutta ei kiitä,
vaan laupias se on.
4. On rakkaus aurinkomme
ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo,
ain asu luonamme.
Ja puhdistava liekki
sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli,
pois poista murheemme.
5. Ei vertaistasi sulle,
sä metsä ikuinen.
Suo armos lahjat mulle,
oksillas hellien.
Kun mahlas virvoituksen
jokainen saanut on,
kauniimpaan kukkaan puhkee
kuin liljat Aulangon.
6. Maan, meren anna kantaa,
runsaasti lahjojas,
tarpeemme meille antaa,
sun siunauksestas.
Suo suloisuutta maistaa,
oi luonto, helmassas,
niin lupaan sua aina
ymmärtää suojella.