Tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen katsoo, että CB-teknologia olisi pitänyt ottaa käyttöön jo aiemmin. Kuva: Petteri Tuohinen / HS, Ascannio / Alamy / MVPhotos
Lue tiivistelmä
Tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen pohtii, miksei Suomi ole hyödyntänyt Cell Broadcast -hätäviestijärjestelmää, joka on ollut käytössä muualla Euroopassa vuodesta 2012 lähtien.
Järvinen toteaa, että vuoden 2020 lainsäädäntöuudistuksessa CB-teknologia hylättiin virheellisesti vanhentuneena ja sen tilalle tuli 112 Suomi -sovellus.
Järvinen kritisoi poliitikkoja, jotka nyt vaativat nopeita toimia, vaikka he ovat itse olleet mukana tekemässä päätöksiä yli kymmenen vuoden ajan.
Näytä lisää
Suomi on luottanut yli kymmenen vuoden ajan väärään hätäviestijärjestelmään, toteaa tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen.
Sisäministeriö ilmoitti huhtikuussa, että Suomessa otetaan käyttöön uusi vaaratiedottamisen järjestelmä vuoteen 2027 mennessä. Tämä uusi järjestelmä perustuu Cell Broadcast -teknologiaan. Järvinen katsoo, että CB-teknologia olisi pitänyt ottaa käyttöön jo aiemmin.
Keskustelu viranomaisten hätäviesteistä nousi jälleen esiin, kun Uudellemaalle annettiin varhain perjantaina vaaratiedote mahdollisesta Suomeen harhautuneesta droonista. Tieto ei tavoittanut kaikkia Uudenmaan asukkaita.
Järvinen ilmaisi huolensa blogissaan jo huhtikuun alussa Kaakkois-Suomen droonitapausten jälkeen.
Julkisuudessa CB-järjestelmää on kuvattu tekstiviestipohjaiseksi, mutta tämä on harhaanjohtavaa. Perinteiset tekstiviestit perustuvat SMS-teknologiaan, kun taas CB käyttää erilaista teknologiaa.
Kuva: Ascannio / Alamy / MVPhotos
CB-hälytykset tavoittavat käyttäjät, vaikka puhelimen käyttäjä olisi estänyt tekstiviestit. Hälytykset voidaan kohdistaa valituille tukiasemille, jotka lähettävät viestin alueellaan oleviin puhelimiin.
Alankomaat otti CB-pohjaisen järjestelmän käyttöön jo vuonna 2012. Sama järjestelmä on käytössä useimmissa EU-maissa.
Myös monissa Euroopan ulkopuolisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, hätäviestit lähetetään puhelimeen CB-teknologian avulla.
– Olen itsekin saanut niitä USA:ssa. Se on juuri se etu, että viesti tulee kaikkiin puhelimiin samanaikaisesti. Tämä on ylivoimainen ratkaisu. Ei ole tietääkseni mitään muuta teknologiaa, jolla tämän voisi toteuttaa, Järvinen toteaa.
Suomessa alettiin miettiä tekstiviesteihin perustuvaa hätäviestijärjestelmää jo vuoden 2004 Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofin jälkeen. Silloin alueella olleille suomalaisille onnistuttiin jakamaan tietoa tekstiviestien avulla.
Suomessa CB-järjestelmää pohdittiin jo Aasian vuoden 2004 tsunamin jälkeen. Kuva: Reuters
Kuitenkin kävi ilmi, että SMS-teknologia ei soveltunut hyvin tilanteisiin, joissa hätäviesti piti saada nopeasti sadoille tuhansille tai jopa miljoonille ihmisille. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä tutki asiaa vuonna 2009.
– Koko toiminnan merkittävin puute hätätiedottamista ajatellen oli se, kuinka kauan ensitiedosta kesti, ennen kuin viesti tavoitti vastaanottajan. Tämän prosessin kesto saattoi olla useita tunteja, työryhmä totesi esityksessään.
Viimeksi lainsäätäjät käsittelivät vaaratiedottamista vakavasti vuonna 2020. Sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia uudistettiin, ja samaan aikaan koronaviruspandemia nosti esiin myös vaaratiedottamisen kysymyksen.
Tällöin esille nousi myös muualla Euroopassa yleistynyt CB-teknologia, mutta siihen ei tartuttu. Sen sijaan lain valmistelijat päätyivät esittämään hätäviestien lähettämistä 112 Suomi -sovelluksen kautta.
– Tekstiviesti- tai CB-järjestelmät edellyttäisivät teleyrityksiltä saadun arvion mukaan kuitenkin miljoonaluokan perustamiskustannuksia kunkin teleyrityksen verkossa, ja ratkaisut perustuisivat vanhentuvaan teknologiaan. Teknologian vanhentumisuhka liittyy erityisesti päätelaitteen kykyyn tukea tekstiviestiformaattia, lakiesityksessä todettiin.
Kuva: Petteri Tuohinen / HS
Petteri Järvinen kyseenalaistaa perustelut. Hän arvelee, että lakiesityksen laatija ei ole mahdollisesti ymmärtänyt SMS-viestien ja CB-järjestelmän eroa. Vaikka SMS-tekstiviestien vastaanottaminen ei tulevaisuudessa olisikaan mahdollista, CB-hätäviesteihin tämä ei vaikuta.
– Kun kuvitellaan, että se on jokin poistuva teknologia ja tulevaisuus on sovelluksissa, niin se on mennyt nimenomaan päinvastoin. Ihmiset eivät halua puhelimeensa enää yhtään sovellusta lisää, koska ne vievät tilaa, ne ovat tietoturvariski, niitä on päivitettävä, ja niissä on aina ongelmia, Järvinen toteaa.
Järvinen korostaa, ettei hän moiti vitkastelusta vain edellistä hallitusta. Hänestä on huvittavaa, miten poliitikot nyt vaativat nopeita parannuksia hätäviestijärjestelmään, vaikka teknologia olisi ollut käytettävissä jo yli kymmenen vuotta.
– Nyt kun poliitikot syyttävät toisia