Karhu-ryhmän uusista päämääristä ilmoitettiin poliisin tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Video: Lassi Rinne
Lue tiivistelmä
Poliisi pyrkii siihen, että Karhu-ryhmä kykenee vuoteen 2030 mennessä lähtemään tehtäviinsä 15 minuutissa.
Ylikomisario Patrik Karlssonin mukaan erikoisjoukkojen tulisi olla ympäri vuorokauden valmiina ajoneuvoissa.
Taustalla on muuttunut turvallisuusympäristö, johon vaikuttavat muun muassa Ukrainan sota ja Eagle S -operaatio.
Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen mukaan kyseessä on merkittävä tason nostaminen.
Näytä lisää
Poliisin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä valmiusyksiköstä, eli tuttavallisemmin Karhu-ryhmästä, on kehittynyt erikoisjoukko, joka pystyy lähtemään tehtäviinsä 15 minuutin varoitusajalla.
Asiasta poliisin tiedotustilaisuudessa kertoneen ylikomisario Patrik Karlssonin mukaan tavoite on, että poliisilla olisi erikoisjoukko, joka pystyy valtakunnallisesti olemaan ympäri vuoden ja vuorokauden lähtövalmiudessa 15 minuutissa.
– Tämä tarkoittaa, että meillä on ympäri vuorokauden aina käytettävissä ajoneuvoissa valmiiksi varustetut erikoisjoukot, jotka ovat valmiita siirtymään ja toteuttamaan operaation tai tehtävän, jota milloinkin tarvitaan, Karlsson selitti.
Patrik Karlssonin mukaan Karhu-ryhmä tulee näkymään tulevaisuudessa enemmän. Kuva: Lassi Rinne
Karhu-ryhmän toimintaa aiotaan parantaa lisäämällä valmiusyksikön henkilöstöä, ajoneuvoja ja muuta kalustoa. Lisäksi tuetaan poliisin osaamisen kehittämistä. Tarkempia tietoja uusista varusteista ei keskiviikon tiedotustilaisuudessa annettu.
– Kun suorituskyky paranee, olemme entistä enemmän näkyvissä päivittäisessä toiminnassa.
Tulevaisuudessa Karhu-ryhmä kykenee suorittamaan yhä vaativampia tehtäviä lyhyemmällä varoitusajalla. Tällä hetkellä erityistehtäviä toteutetaan vuosittain 100–150, minkä lisäksi Karhu-ryhmä osallistuu hälytystehtäviin. Viime vuonna hälytystehtäviä oli noin 1 800.
– Puhumme merkittävästä tason nostosta ja siitä, että pystymme pysäyttämään minkä tahansa rikollisen toimijan, poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki totesi.
Valmiusyksikössä on erityisosaamista räjähteistä ja kemiallisista uhkista. Karhu-ryhmä oli Karlssonin mukaan aiemmin keväällä merkittävässä roolissa Suomeen harhautuneiden droonien löytämisessä ja raivaamisessa.
– Tätä kykyä aiomme kehittää edelleen, hän kertoi.
Lisäksi valmiusyksikön erikoisosaamiseen kuuluvat muun muassa murtaminen, lääkintä, köysitoiminta, tarkka-ammunta, koiratoiminta ja erikoistiedustelu.
Poliisin valmiusyksikön olisi tarkoitus olla jatkossa lähtövalmis vartissa. Kuva: Sari Gustafsson
Taustalla poliisin toiminnan tehostamisessa on muuttunut turvallisuusympäristö. Karlssonin mukaan operaatio Venäjän varjolaivastoon liittyvällä Eagle S -aluksella joulupäivänä 2024 oli hyvä esimerkki siitä, miten turvallisuusympäristö on muuttunut.
– Kun siirrytään lähemmäksi poikkeustilannetta, jokaisella viranomaisella omat tehtävät lisääntyvät ja yhteistyö esimerkiksi kaluston ja resurssien käyttäminen toisen viranomaisen tarpeisiin rajoittuu, vaikka rauhan aikana tehdään tietysti yhteistyötä.
Karlssonin mukaan Suomen valtiojohtoon ja turvallisuusviranomaisiin kohdistuu yhä enemmän erilaisia turvallisuusuhkia. Hänen mukaansa puhutaan niin epäasiallisista lähestymistavoista ja vaikuttamisesta kuin myös väkivallan, rikollisuuden ja rikosten uhkasta.
Öljytankkeri Eagle S:n haltuunotto oli Karlssonin mukaan hyvä esimerkki tilanteesta, jossa turvallisuusympäristön muutos näkyy. Kuva: Mika Ranta / HS
Ukrainan sota ja järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyminen vaikuttavat myös turvallisuuteen.
– On käytännössä vain ajan kysymys, milloin räjähteiden käyttö rikollisilla myös Suomessa lisääntyy, Karlsson totesi.