Vinkit punkkien välttämiseksi – katso video
Viime vuoden tähän aikaan Punkkilive-sivustolla oli raportoitu noin 50 000 punkkihavaintoa. Tällä hetkellä toukokuussa luku on selvästi yli 110 000.
Alku kesästä luku lähestyy siis viime vuoden havaintojen kokonaismäärää, joka oli noin 140 000.
Punkkikausi alkoi nopeasti maaliskuussa.
Turun yliopiston dosentti ja Bioname Oy:n toimitusjohtaja Eero Vesterinen toteaa, että ihmisten tietoisuus asiasta on kasvanut tiedottamisen myötä.
– On varmasti paljon puutiaisia tänä vuonna, enemmän kuin edellisvuonna, hän sanoo.
Punkkiliven havainnot eivät kuitenkaan suoraan kerro puutiaisten kokonaismäärästä.
– Ihmiset ovat myös lähettäneet löytämäänsä punkkeja Turun yliopiston Punkkipankki-hankkeeseen. Siitä on uutisoitu runsaasti, mikä näkyy suurina lähetysmäärinä, Vesterinen mainitsee.
Punkkien esiintymisalue on laajentunut Suomessa satoja kilometrejä vuosikymmenten aikana.
– Kaikki puutiaiset hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Nykyisin ihmiset voivat kohdata punkkeja kaikilla alueilla Suomessa, mikä vaikuttaa myös havaintoihin, Vesterinen toteaa.
Idästä ja pohjoisesta Suomeen saapuneen taigapunkin levinneisyysalue laajenee kuten tavallisen puutiaisen.
– Emme vielä tiedä, siirtyykö sen esiintymisraja pohjoisemmaksi vai levittäytyykö se eteläisempään Suomeen.
Ruotsissa on viime vuosina havaittu normaalia puutiaista suurempia, hengenvaarallisia tauteja levittäviä Hyalomma marginatum -punkkeja. Tämä on herättänyt huolta myös Suomessa.
– Tärkeimmät punkit meillä ovat kuitenkin tavallinen puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki (Ixodes persulcatus). Muut ovat harvinaisia, ehkä lintujen mukana tai jonkun rescue-koiran turkissa vahingossa tänne tulleita, Vesterinen rauhoittelee.
Puutiainen imee verta kehittyäkseen. Kuva: Jussi Nukari
Puutiaisten esiintyminen tietyllä alueella riippuu sääolosuhteista sekä isäntäeläimistä ja niiden liikkumisesta.
– Jos jollain vuodella on esimerkiksi runsaasti jyrsijöitä, se vaikuttaa, Vesterinen kertoo.
Lämpimässä ilmastossa puutiaisen kolmen vaiheen kehitys voi tapahtua yhden kesän aikana, mutta Suomen ilmastossa seuraavaan vaiheeseen siirtyminen on yleensä tauolla talven aikana.
– Niiden elinkierto on monivuotinen, ja ne kehittyvät aina uuteen vaiheeseensa veriaterian jälkeen. Yksi hyvä vuosi ei johda siihen, että niiden määrä räjähtäisi.
Ensimmäiset punkkihavainnot raportoitiin tänä vuonna helmikuussa, vaikka pakkaset olivat vielä voimakkaat.
Eero Vesterinen Turun yliopistossa. Kuva: Maija Lamppu
– Tämä ei ole tyypillistä joka vuosi. Mutta jos olosuhteet ovat erityisen suotuisat, puutiaiset voivat herätä aikaisin. Kauriit saattavat levätä säännöllisesti jossain lämpimässä paikassa, johon aurinko paistaa, Vesterinen huomauttaa.
Kun koiran ulkoiluttaja kulkee ohi, punkki voi tarttua lemmikin turkkiin. Omistaja havaitsee sen ja ilmoittaa siitä Punkkiliveen.
Vesterinen muistuttaa tarkkaavaisuudesta luonnossa liikuttaessa.
Karkotteiden käyttö on suositeltavaa, ja pitkät lahkeet ja hihat sekä saappaat ovat tärkeitä erityisesti riskialueilla, kuten saaristossa ja rannikolla.
Joka ilta on suositeltavaa tehdä punkkitarkastus niin itselle kuin lapsille.
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa ohjeet riskialueiden rokotuksista. Niin sanottu punkkirokotus suojaa vain puutiaisaivokuumeelta. Borrelioosillekin on ehkä tulossa helpotusta rokotuksen muodossa tulevaisuudessa, Vesterinen arvioi.
Fakta
Punkkien levittämät taudit
Jos havaitset punkin, poista se heti siihen tarkoitetulla välineellä. Kuva: Joonas Salo
-
Yleisimmät taudit ovat virusinfektio puutiaisaivokuume eli TBE ja bakteeriperäinen borrelioosi.
-
Puutiaisaivotulehdusta voi ehkäistä TBE-rokotteella. Hoito tapahtuu oireiden mukaan. Oireisiin ei kuulu ihottumaa.
-
Borrelioosiin ei ole rokotetta. Hoitona käytetään antibiootteja. Oireena on usein punainen laajeneva ihottuma.