Valtion raja mitattiin muun muassa Tenojoen alueella kulkien. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Viranomainen on tarkastanut Suomen ja Norjan välisen valtakunnanrajan maastossa kulkien.
Rajankäynnin seurauksena Suomi menetti pinta-alastaan 16 hehtaaria, kun rajalinja muuttui Tenojoen vesistön kohdalla.
Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Pasi Patrikaisen mukaan pinta-alan muutokset johtuvat pitkälti eri puolille rajaa jäävistä hiekkasärkistä, luodoista ja pienistä saarista.
Maarajoilla valtakunnanraja ei muutu, mutta vesistöjen virtaukset voivat vaikuttaa rajan sijaintiin hieman. Virtaukset siirtävät ajan myötä uomaa eli joen syvintä kohtaa, jossa raja kulkee.
Myös kehittyneen teknologian ansiosta raja on voitu mitata nyt entistä tarkemmin.
Vaikka Tenojoella valtakunnanraja siirtyi, Maanmittauslaitoksen mukaan Norjalle ei siirtynyt saaria tai luotoja, ”joilla on merkitystä”.
Patrikaisen mukaan pienet pinta-alan muutokset ovat rajankäynnissä tavallisia. Pitkällä aikavälillä ne usein kumoutuvat, kun maat vuorotellen menettävät ja saavat hehtaareja puolelleen.
Rajankäynnillä tarkoitetaan rajan mittausta, jonka viranomaiset tekevät maastossa koko valtakunnanrajan pituudelta. Suomen ja Norjan välistä rajaa on 737 kilometrin verran.
Rajankäynnin yhteydessä myös kaikki 209 rajapyykkiä Suomen ja Norjan rajalla tarkistettiin, huollettiin ja dokumentoitiin.
Edellinen rajankäynti toteutettiin 2003. Maiden viranomaiset ovat tehneet viimeisimmässä rajankäynnissä tiivistä yhteistyötä.
Maanmittauslaitos valmistelee parhaillaan rajankäyntiä myös Suomen ja Ruotsin rajalla. Arvion mukaan rajankäynti toteutetaan lähivuosina.
Suomen ja Venäjän välinen rajankäynti tapahtui edellisen kerran vuosina 2007–2016, ja sen tulokset tulivat voimaan vuonna 2018.