Suomesta löytyy yllättäviä matkakohteita kesälomalle, jos tutut nähtävyydet on jo käyty läpi.

Erikoisten nähtävyyksien joukkoon kuuluu muun muassa nelimetrinen kuorimaveitsipatsas. Kuva: Markku Niskanen / HS, Raija Fager, Pertti Hänninen, Sami Kero / HS

Oletko törmännyt Suomen pisimpään seinään tai vieraillut Kusikivellä?

Jos tavalliset nähtävyydet tuntuvat tylsiltä, kesälomaa voi virkistää tutustumalla näihin erikoisiin kohteisiin.

Jutun lopussa voit jakaa omat vinkkisi oudoista nähtävyyksistä.

Kirkkojärven suihkulähde, Haapavesi

Surullisenkuuluisaa suihkulähdettä voi lähteä katsomaan Pohjois-Pohjanmaan Haapavedelle.

Haapajärveen eli niin kutsuttuun Kirkkojärveen kesällä 2025 pystytetty suihkulähde osoittautui odotettua vaatimattomammaksi, sillä vesisuihku yltää vain kolmen metrin korkeuteen.

Aluksi suihkulähteen pienelle koolle naljailtiin, mutta haapavetiset ovat ottaneet suihkulähteen omakseen.

Suihkulähde kohoaa noin kolmen metrin korkeuteen. Kuva: Haapaveden kaupunki

Suihkulähteeseen upposi 10 000 euroa kaupungin osallistuvan budjetoinnin kampanjan varoja.

Lopputulosta voi parhaiten arvioida käymällä paikan päällä.

Vöyrin Kreikka, Vöyri

Kreikan tunnelmaa voi löytää kotimaastakin, jos suuntaa Pohjanmaan Vöyriin.

Antiikin Kreikasta innoituksensa saanut Ehrs parken -puisto sisältää taruhahmojen patsaita, paviljonkeja ja pylväitä.

Kreikkalaistyylinen patsaspuisto sijaitsee Grannasbergetin kallioilla Vöyrillä. Kuva: Markku Niskanen / HS

Puistoa ei ole hoidettu sitten vuoden 1994, jolloin sen luonut rakennusmestari Ernst Ehrs kuoli.

Omillaan jäänyt puisto on ränsistynyt, ja patsaat ovat kuluneet. Toisaalta tämä lisää muinaisuuden tuntua.

Sääolosuhteet ovat vaikuttaneet puiston patsaisiin. Kuva: Markku Niskanen / HS

Kuorimaveitsipatsas, Isojoki

Maailman suurin perunankuorimaveitsi sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla.

Isojoelle pystytetty patsas, joka liittyy perunan­kuorinnan maailmanennätykseen, kohoaa neljän metrin korkeuteen.

Kiveen kiinnitetty kuorimaveitsi mallintaa Hackmanin veistä, jolla maailmanennätys­perunoita kuorittiin. Kuva: Raija Fager

Ennätys saavutettiin vuonna 1984, jolloin perunoita kuorittiin 50 vuorokauden ajan. Tuloksena oli 10 000 kiloa kuoritt

YK