Fintrafficin tieliikennekeskuksen johtaja Kari Tarkki selittää, kuinka liikennettä ohjataan keskuksesta. Video: Janne Aaltonen
Lue tiivistelmä
Helsingissä sijaitsee mahdollisesti maailman suurin tieliikenteen hallintakeskus, joka ylittää kooltaan Tokion vastaavan.
Fintrafficin tieliikennekeskuksen johtaja Kari Tarkki mainitsee, että keskuksesta ohjataan eteläisen Suomen liikennettä vuorokauden ympäri.
Keskuksen 138 näytöltä seurataan teitä ja hallitaan nopeusrajoituksia, liikennevaloja sekä tunneleita.
Keskuksen laajuus johtuu siitä, että Suomessa useat viranomaiset tekevät yhteistyötä sujuvan liikenteen varmistamiseksi.
Näytä lisää
Näkymä on kuin elokuvasta. Hallin seiniä ympäröi 138 näyttöä, joilla näkyvät asfalttiteillä liikkuvat autot. Pitkien kaarevien pöytien ääressä työskentelee keskittyneitä henkilöitä, joilla on edessään runsaasti dataa.
Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskus Helsingissä on rauhallinen torstaiaamupäivänä, vaikka juhannusaattoa edeltävä päivä on käsillä. Keskuksessa eteläisen Suomen liikennettä ohjaavat Fintrafficin ja muiden organisaatioiden työntekijät.
Vaikka vilkkaasti liikennöityjen teiden hallinta vaikuttaa haastavalta, teiden tilannetta valvovien ”operaattoreiden” keskuudessa vallitsee rauhallinen tunnelma.
Fintrafficin tieliikennekeskuksen johtaja Kari Tarkin mukaan työhön tottuu. Siitä tulee rutiinia.
Keskuksessa ei synny sekasortoa edes onnettomuustilanteissa.
Kari Tarkki toimii Fintraffic tieliikennekeskuksen päällikkönä. Kuva: Janne Aaltonen / IS
Käytännössä keskuksen työntekijät varmistavat sujuvaa liikennettä Suomen teillä vuoden jokaisena päivänä.
Se voi tarkoittaa esimerkiksi onnettomuus- ja ruuhkatilanteiden hallintaa digitaalisia nopeusrajoituksia muuttamalla, liikennevaloja ohjaamalla ja tieosuuksia, kuten tunneleita, sulkemalla.
Yksi työvuoro liikenteenhallintakeskuksessa kestää 12 ja puoli tuntia. Keskittyminen ei voi herpaantua edes lounastauon aikana. Siksi keskuksen reunalta löytyy työntekijöiden oma keittiö.
– Pyrimme tietämään kaiken, mitä tiestöllä tapahtuu, Tarkki toteaa.
Operaattorit kantavat yksin vastuun liikenteenhallintaan liittyvistä päätöksistä. Kriteerit esimerkiksi nopeusrajoituksen säätämiselle ovat kuitenkin tiukat, eikä päätöksiä tehdä pelkästään mututuntumalla.
Yhteensä liikenteenhallintakeskuksia on Suomessa neljä: Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa.
Helsingin keskus on erityinen. Tarkin mukaan se on yksi suurimmista liikenteenhallintakeskuksista maailmassa.
Hän mainitsee anekdootin:
– Tämä on suurempi kuin esimerkiksi Tokion liikenteenhallintakeskus.
Se ei johdu siitä, että Etelä-Suomen liikenne olisi Japanin pääkaupunkia vilkkaampaa. Tieliikennekeskuksesta on tehty kokoluokassaan merkittävä, koska Suomessa useat viranomaiset tekevät yhteistyötä sujuvan liikenteen eteen.
Sää, joukkoliikenne, yleinen järjestys, onnettomuudet. Kaikki vaikuttavat siihen, miten teillä kuljetaan, ja kaikkia osa-alueita valvomaan löytyy keskuksesta työntekijä.
Helsingin tieliikennekeskus on poikkeuksellisen suuri. Kuva: Janne Aaltonen / IS
Vuosittain Fintrafficin tieliikennekeskuksesta lähtee yli 10 000 liikennetiedotetta erilaisista poikkeustilanteista.
”Rikkoutunut raskas ajoneuvo tiellä. Ajokaista ttu liikenteeltä.” Ja niin edelleen.
Yli 10-vuotisen uran liikenteenvalvontakeskuksessa tehneen Tarkin mukaan silmä harjaantuu vuosien mittaan tunnistamaan poikkeustilanteet. Jos tiekameran kuvaan on ilmestynyt normaalia enemmän, Tarkki tietää, että jotain on vialla.
Parhaimmassa tapauksessa liikenteenhallinta onnistuu niin, että häiriöt vältetään ennakoimalla. Jos häiriö on syntynyt, liikennettä pyritään ohjaamaan niin, että esimerkiksi ruuhka hidastaa mahdollisimman harvan kulkua.
– Joskus ihmiset ihmettelevät, miksi tiellä ei näy mitään, vaikka äskettäin on ilmoitettu ruuhkasta. Se ei näy, koska olemme jo hoitaneet tilanteen esimerkiksi nopeuksia laskemalla, Tarkki toteaa.
Suomen kaltaisessa maassa suurin osa kotimaan matkoista tapahtuu yhä henkilöauton kuljettajana tai matkustajana. Fintrafficin mukaan suurin osa tarkoittaa jopa 84:ää prosenttia.
Maanteitä maassa on yli 78 000 kilometriä. Tarkin mukaan Suomesta löytyy runsaasti paikkoja, jotka ovat saavutettavissa käytännössä vain autolla.
Sujuva liikenne maanteillä perustuu suurelta osin tehokkaaseen liikenteenvalvontaan. Sujuvuuteen voi vaikuttaa myös auton ratista.
– Toiveenamme on, että kaikki ajaisivat rauhallisesti ja välttyisimme häiriötilanteilta, Tarkki toteaa.