DF File Photo.
Suuri osa suomalaisista tukee voimakkaasti EU:n strategista autonomiaa, riippuvuuksien vähentämistä ja kriittisten resurssien suojelemista, ilmenee Suomen Innovaatiorahaston Sitran ja Elinkeinoelämän ja Yhteiskunnan Forum EVA:n yhteisesti tilaamasta kyselystä.
Selkeä enemmistö vastaajista (79%) kannattaa EU:n omavaraisuuden vahvistamista kriittisissä teknologioissa ja tuotteissa, kuten puolijohteissa ja tekoälyssä, todettiin perjantaina julkaistussa tiedotteessa, joka viittasi kyselyn tulokseen.
Vastaajat pitävät myös investointeja ruokaturvaan ja energian tuotantoon tärkeinä.
Kyselyn mukaan 77% vastaajista uskoo, että Euroopan tulisi vähentää teknologista ja taloudellista riippuvuuttaan Yhdysvalloista, vaikka se nähdäänkin edelleen tärkeänä turvallisuuskumppanina.
Erityisen laajaa tukea (76%) on myös suurten amerikkalaisten ja kiinalaisten yritysten vallan rajoittamiselle.
Suuri osa uskoo, että Euroopan tulisi vähentää teknologista riippuvuuttaan Kiinasta, vaikka tämä hidastaisi ilmastotoimia.
“Kyselyn perusteella suomalaiset eivät enää näe EU:ta pelkästään taloudellisena yhteistyönä tai sääntelymekanismina. Ennen kaikkea he odottavat tehokkuutta: kykyä vahvistaa Euroopan turvallisuutta, suojella kriittisiä resursseja ja vähentää riippuvuuksia epävarmassa geopoliittisessa kontekstissa,” sanoi muistion pääkirjoittaja ja Sitran vanhempi neuvonantaja Timo Miettinen.
Kauppapolitiikassa kysely osoitti, että suomalaiset eivät kannata eristäytymistä, vaan tukevat hallittua siirtymistä laajempiin kansainvälisiin kumppanuuksiin.
“Asenteet Euroopan unionia kohtaan ovat yleisesti ottaen myönteisiä, ja halukkuus syventää EU-integraatiota on nyt merkittävästi suurempi kuin aiemmin,” sanoi EVA:n tutkimusjohtaja Ilkka Haavisto, lisäten, että tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, mitä suomalaiset ovat valmiita hyväksymään – ja mitä eivät – EU:ssa muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa.
Kysely toteutettiin Taloustutkimuksen toimesta 17. maaliskuuta – 30. maaliskuuta 2026, ja siihen osallistui 2,047 henkilöä sekä 34 EU-asiantuntijaa.
Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.