Suvivirrestä syntyi vilkas keskustelu – mistä on kyse
Suvivirren esittäminen koulujen kevätjuhlissa on jälleen herättänyt julkista keskustelua. Alun perin virsi ei kuitenkaan ollut tarkoitettu koululauluksi.
Lue lisää: Poliitikot reagoivat Suvivirsi-keskusteluun – ”Miksi häpeämme?”
Sen historia ulottuu 1600–1700-lukujen vaihteeseen, aikaan, jolloin Suomessa ja muualla Euroopassa koettiin nälkää, kylmyyttä ja epävarmuutta.
– Se on laulu toivosta, kertoo kirkkohistorian yliopistonlehtori Esko M. Laine.
Suomessa vuodet 1695–1697 olivat erityisen tuhoisia. Sateet, yöpakkaset ja tulvat tuhosivat viljasatoja. Monilla alueilla sato jäi kokonaan saamatta, ja ihmiset joutuivat turvautumaan korvikeravintoon, mikä johti sairauksiin tai pahimmillaan kuolemaan. Erityisesti kärsivät köyhät, lapset, lesket ja kerjuulle lähtemään joutuneet.
Laine kertoo, että monet kuolivat kaukana kotoa nälkään tai tauteihin.
– Kyse ei ole vain kauniista kevätlaulusta, vaan alkuperäinen ajatus sisältää valtavan toivon siitä, että kärsimys ja kuolema loppuvat.
"Toivon virsi" eli ihmisten mukana myös muiden suurten kansallisten katastrofien, kuten suuren Pohjan sodan ja isonvihan aikoina.
Lue lisää: Suvivirrestä syntyi vilkas keskustelu – nyt puhuu arkkipiispa
Virren toinen aalto saapui kansakoulun myötä 1860-luvulla.
– Laulun alkuperäinen sanoma saattoi hieman hämärtyä kansakoulun myötä, mutta siitä tuli laulu, joka opittiin ja osattiin.
– Ajattelen, että se sopi hyvin aikakauden kansakoulun maailmaan. Se on kristillinen, mutta ei herätyskristillinen. Lisäksi siinä ylistetään luontoa ja kevättä.
Laine mainitsee pari esimerkkiä.
– Jos nuoret kokoontuivat jossain ja halusivat laulaa, tämä oli laulu, jonka kaikki osasivat.
Suvivirsi oli merkittävä myös kotimaataan kaipaaville siirtolaisille ympäri maailmaa.
– Ennen kuin Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen tuli, tämä laulu oli se, jonka kaikki olivat oppineet kansakoulussa. Laulu yhdisti.
Suvivirsi on perinteisesti ollut osa koulujen kevätjuhlia. Tässä juhlintaa vuodelta 1987. Kuva: Timo Hämäläinen / IS
Laine toteaa, että nykyisin Suvivirren merkitys on ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan.
– Elämme aikaa, jolloin monet ihmiset kokevat taloudellista ahdinkoa, Euroopassa on sota, on drooniuhkia ja mahdollisesti sodan uhka näkyy horisontissa.
– Nämä asiat eivät ole realisoituneet samalla tavalla kuin 1600-luvulla, mutta uskon, että laulu tuo mukanaan vuosisatojen takaa toivoa selviytymisestä. Että pimeämmänkin talven jälkeen kevät koittaa lopulta.
Kyseessä on ”resilienssivirsi”, Laine tiivistää.
Hän arvioi, että Suvivirrellä on Suomessa sekä uskonnollinen, kulttuurinen että nostalginen merkitys.
– Häiritsevää on se, että siitä on tullut myös poliittinen. On olemassa ryhmiä, jotka käyvät omaa aatteellista taisteluaan tämän virren puolesta tai sitä vastaan.
– Siihen on tullut sävy, joka jakaa uskontoryhmiä ja eri tavoin ajattelevia, Laine toteaa.
Siihen on tullut sävy, joka jakaa uskontoryhmiä ja eri tavoin ajattelevia.
Lue lisää: Nyt saatiin opetusministerin kanta Suvivirteen
Entä miten Suvivirsi sopii monikulttuuriseen Suomeen?
Kirkkohistorian yliopistonlehtori toivoo, että monikulttuurisessa ympäristössä erilaiset uskontoperinteet ja ajattelutavat voisivat kohdata.
– Ettei lukittauduta omiin lokeroihin, vaan ihmiset voisivat oppia toisiltaan.
– Uskontojen avulla voidaan luoda vastakkainasetteluja, mutta niiden avulla voidaan myös edistää yhteiskuntarauhaa ja ymmärrystä, Laine sanoo.