Kuva: Reuters
Syysaurinko lämmitti Sumyn keskustaa. Ihmiset olivat lähteneet ostoksille, vaikka kaupunki, joka sijaitsee lähellä rajaa, oli jatkuvasti Venäjän pommien, ohjusten ja droonien kohteena. Jotkut nauttivat olutta ravintolan terassilla.
Yhtäkkiä ilmahälytys alkoi soida.
Juoksivatko ihmiset kohti pommisuojia? Syntyikö paniikki?
Ei.
Ihmiset jatkoivat ostoksiaan, oluen nauttimista ja muita toimiaan. Kukaan ei reagoinut hälytykseen mitenkään.
Olen nähnyt samanlaisen tilanteen Ukrainassa lukemattomia kertoja: ilmahälytykset soivat, mutta kukaan ei reagoi niihin.
Joku saattaisi pitää tätä varomattomuutena, mutta pikemminkin se on sodan opettamaa riskinarviointia.
Niin julmaa kuin Venäjän toiminta Ukrainassa onkin, siviilien kohtaama riski rintama-alueiden ulkopuolella on edelleen suhteellisen pieni. Kiovassa on sodan aikana kuollut liikenneonnettomuuksissa selvästi enemmän siviilejä kuin Venäjän iskuissa.
Ukrainalaiset eivät ole tyhmänrohkeita. Monet seuraavat sosiaalisen median ryhmiä, jotka tarkkailevat reaaliajassa, mitä Venäjällä tapahtuu. Jos suuret drooniparvet lähestyvät ja strategiset pommittajat nousevat ilmaan, ukrainalaiset hakeutuvat kyllä suojaan.
Jotain samasta suhteellisuudentajusta kaipaisi Suomeenkin. Viranomaiset antoivat Uudellemaalle varhain perjantaiaamuna vaaratiedotteen mahdollisesta droonista Suomen ilmatilassa.
Lentoliikenne pysähtyi, ja koulut sekä työpaikat pyysivät ihmisiä pysymään kotona.
Vaara oli tuskin ehditty julistaa päättyneeksi, kun oppositiopoliitikot ja muut kommentaattorit alkoivat kritisoida tiedotusta riittämättömäksi: miten oli mahdollista, että kaikki uusimaalaiset eivät saaneet tietoa drooniuhasta?
Sopii kysyä, oliko edes tarvetta.
Jos Uudenmaan alueella lentää yksittäinen harhautunut drooni, sen muodostama uhka ihmisille on häviävän pieni. Aikaisemmat Suomeen harhautuneet ukrainalaiset droonit eivät edes räjähtäneet maahan osuessaan.
Sadesää tai liukas ajokeli aiheuttaa huomattavasti suuremman uhan suomalaisille. Sellaisesta on hyvä olla tietoinen, mutta se ei ole syy koulujen sulkemiseen.
Näitä tapauksia tulee todennäköisesti jatkossakin. Ukraina iskee nyt voimakkaasti drooneilla Venäjän öljynvientiin, ja monet maaleista sijaitsevat Suomen lähellä. Venäjä yrittää häiritä drooneja, minkä seurauksena osa niistä voi harhautua Suomeen.
Suomessa on syytä suhtautua asiaan rauhallisesti. Meidän tulisi olla iloisia siitä, että Ukraina pystyy vahingoittamaan Venäjän kykyä rahoittaa julmaa sotaansa.
Sen sijaan, että panikoisimme muutamasta harhautuneesta droonista, meidän pitäisi antaa kaikki tuki Ukrainan droonisodalle. Kukaan suomalainen ei ole drooneista haavoittunut, mutta ukrainalaiset kärsivät Venäjän raakuuksista joka päivä.
Oppikaamme siis ukrainalaisilta rauhallisuutta. Tiedotusta voi toki kehittää, mutta lähinnä siitä näkökulmasta, että kaikki on valmiina, jos Suomeen kohdistuu joskus aito drooniuhka.
Silloin droonit eivät tule Ukrainasta vaan Venäjältä. Silloin ne eivät harhaudu, vaan niillä on selkeä kohde.