Vankilan katsottiin toimineen lainvastaisesti, kun vankia vaadittiin vaihtamaan avannepussi vartijoiden läsnä ollessa. Tapaukseen liittymätön kuvituskuva Vantaan vankilasta. Kuva: Kimmo Räisänen
Lue tiivistelmä
Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja on sitä mieltä, että vankila toimi lainvastaisesti vaatiessaan vankia vaihtamaan avannepussin vartijoiden ollessa paikalla.
Sarjan mukaan avannepussin vaihtaminen on verrattavissa henkilönkatsastukseen, josta päättää yksikönpäällikkö ja jonka edellytykset ovat turvatarkastusta korkeammat.
Vangin perustuslaillinen oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja ihmisarvoiseen kohteluun ei Sarjan mukaan toteutunut.
Sarja esittää, että valtio korvaisi vangille perusoikeuden loukkauksen, ja toimitti päätöksensä Valtiokonttorille.
Näytä lisää
Vuonna 2025 vanki palasi poistumisluvalta vankilaan, jonka jälkeen vartija vaati häntä vaihtamaan avannepussin edessään.
Vanki ilmaisi vartijalle voimakkaasti, ettei halunnut toimenpidettä suorittaa. Vartija oli vangin mukaan sanonut, että kantelija voi olla vaihtamatta avannepussia, mutta silloin hänet siirrettäisiin kameravalvottuun selliin päiväksi eristämistarkkailuun.
Seuraavana päivänä hänet vietäisiin lisäksi henkilönkatsastukseen, joka on turvatarkastusta intiimimmin kehoon kajoava tarkastustoimenpide.
Vanki suostui tämän jälkeen itse vaihtamaan avannepussin. Vanki kertoi, että hänellä on ollut ohutsuoliavanne vuodesta 2015, ja hän kokee edelleen häpeää, jos joku näkee sen.
Samaa toimenpidettä vaadittiin vangilta myöhemmin samana vuonna valvomattoman tapaamisen yhteydessä.
Vangin mukaan tapaamisen jälkeisessä tarkastuksessa häntä oli vaadittu vaihtamaan avannepussi uuteen kolmen vartijan seisoessa vieressä.
Vanki kanteli molemmista tapauksista eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Vankila piti molemmissa tapauksissa toimenpidettä turvatarkastuksena, jonka suorittamisesta vartija voi päättää.
Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja katsoi kuitenkin, että vankila toimi lainvastaisesti. Sarja katsoo, että avannepussin vaihtaminen on luonteeltaan syvälle henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttuva toimenpide.
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa todetaan, että toimenpide rinnastuu turvatarkastuksen sijaan henkilönkatsastukseen. Kyseistä tulkintaa tukivat myös Rikosseuraamuslaitoksen oikeusyksikkö ja oikeusministeriö.
Vankeuslain mukaan henkilönkatsastus käsittää kehon tarkastamisen, näytteen ottamisen tai muun kehoon kohdistuvan tutkimuksen. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Henkilönkatsastuksen edellytykset ovat vankeuslaissa selvästi turvatarkastusta korkeammat, ja siitä päättää vankilan yksikönpäällikkö.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan ennen toimenpidettä olisi siten pitänyt arvioida, täyttyivätkö lainmukaiset edellytykset.
Sarjan mukaan lainvastaisen menettelyn vuoksi vangin perustuslaissa turvattu oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja ihmisarvoiseen kohteluun ei toteutunut.
Sarja toimitti päätöksensä Valtiokonttorille käsiteltäväksi valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain perusteella.
Hän pitää perusteltuna esittää, että valtio korvaisi vangille hänen perusoikeutensa loukkauksen.
Vankeuslain mukaan henkilönkatsastus käsittää kehon tarkastamisen, näytteen ottamisen tai muun kehoon kohdistuvan tutkimuksen.
Vangeille voidaan tehdä henkilönkatsastus, jos on todennäköistä syytä epäillä, että vangilla on vankilassa tai sinne tullessaan kehossaan vankeuslaissa mainittuja kiellettyjä aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vakavaa vaaraa.
Turvatarkastuksessa taas vanki voidaan tarkastaa teknistä laitetta tai koulutettua koiraa käyttäen, vaatteita tunnustelemalla tai muulla vastaavalla tavalla.
Tällä varmistetaan, ettei vangilla ole mukanaan laittomia tai vaaraa aiheuttavia aineita tai esineitä.