Ukrainalainen drooni syöksyi Kouvolaan maaliskuussa. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Venäjän elektroninen häirintä vaikuttaa siihen, että ukrainalaisia drooneja päätyy Suomen ja Baltian alueelle.
Teknisesti on mahdollista, että Venäjä voisi ohjata drooneja tiettyyn kohteeseen, kuten Helsinkiin. Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, insinöörieversti (evp.) Jyri Kosola ei kuitenkaan pidä tätä todennäköisenä.
Kyseessä olisi älykäs häirintä.
– Jos Venäjä käyttäisi älykästä häirintää, drooneja saapuisi Suomeen huomattavasti nykyistä enemmän, Kosola toteaa.
Sen sijaan Venäjä käyttää kohinahäirintää.
Kohinahäirinnässä drooneja ei ohjata tiettyyn paikkaan. Droonin navigointikykyä häiritään lähettämällä signaali, joka on voimakkaampi kuin se, jonka droonin on tarkoitus havaita.
Tämän seurauksena drooni menettää satelliittisignaalin ja siirtyy inertia navigointiin, Kosola selittää. Inertianavigoinnilla toimiva drooni ei kykene suunnistamaan yhtä tarkasti kuin satelliittien avulla.
Eversti (evp.) Jyri Kosola kertoo Venäjän käyttävän kohinahäirintää. Droonin kulkua ei voida varsinaisesti ohjata sen avulla. Kuva: Seppo Kärki / IS
Älykkäässä häirinnässä luodaan todellinen signaali, jonka drooni vastaanottaa. Droonille annetaan siis virheellistä tietoa sijainnista.
Kosola ei usko, että Venäjä käyttäisi tällaista, sillä se on monimutkainen järjestelmä.
– Älykästä häirintää varten pitäisi tietää satelliittien ja droonin sijainti. Droonille lähetettäisiin vääristettynä usean satelliitin signaaleja, joiden pitäisi olla oikeassa suhteessa satelliittien sijaintiin taivaalla.
Kohinahäirintä ei vaadi häirittävän laitteen tunnistamista. Tämä menetelmä ei ole yhtä tehokas tai tarkka kuin älykäs häirintä.
Kosola ei luokittelisi Venäjän harjoittamaa kohinahäirintää Suomea vastaan kohdistetuksi sotatoimeksi.
Sen sijaan älykkäällä häirinnällä tarkoituksellisesti Suomeen ohjattu drooni voisi täyttää sotatoimen kriteerit, koska tällainen olisi sotilasorganisaation voimankäyttöä toista maata vastaan, Kosola toteaa.
Kohinahäirinnällä Venäjä pyrkii Kosolan mukaan puolustautumaan Ukrainan asevaikutusta vastaan, minkä seurauksena drooneja päätyy muiden valtioiden alueelle.
Suomeen on keväällä saapunut yksittäisiä drooneja. Viimeksi perjantaina raportoitiin mahdollisesta droonista Uudellamaalla. Asiasta annettiin vaaratiedote.
Puolustusvoimat ilmoitti perjantaina tiedotustilaisuudessa, että droonien harhautuminen Suomeen on mahdollista niin kauan, kun Suomen lähialueilla toteutetaan laajoja lennokkihyökkäyksiä.
Drooneja on päätynyt myös Baltian maihin. Tiistaina kerrottiin, että Etelä-Virossa ammuttiin alas drooni.