Tältä näyttävät Asikkalasta löydetyt korut. Kuva: Teppo Ristola
Lue tiivistelmä
Asikkalasta on löytynyt harvinainen myöhäisrautakautinen kätkö, johon kuuluu hopeakolikoilla koristeltu kääty, ristikoru sekä useita levyriipuksia.
Lahden museoiden arkeologi Esko Tikkala kertoo IS:lle, että tämä löytö on arkeologisesti tärkeä ja se valaisee rautakauden ihmisten varallisuutta.
Tikkalan mukaan koko Päijät-Hämeen rautakauden historiaa tulisi tarkastella uudelleen, sillä löydöt osoittavat varallisuuden olleen laajemmalla alueella kuin vain Sysmässä.
Löydön tekivät veljekset Viljami ja Valtteri Kurki.
Näytä lisää
Asikkalasta on tehty poikkeuksellinen arkeologinen löytö. Pellolla sijaitsevasta myöhäisrautakautisesta kätköstä paljastui hopeakolikoilla koristeltu kääty, kristillinen ristikoru ja useita levyriipuksia.
Löydön teki Viljami Kurki, 44, yhdessä veljensä Valtterin, 47, kanssa, ja hän on kertonut asiasta Facebookissa.
– On myönnettävä, että meillä kävi todella hyvä tuuri veljeni kanssa. Aloittaessamme tämän harrastuksen olimme täysin aloittelijoita, Viljami Kurki kommentoi.
Kurki mainitsee, että tämän kaltaisia löytöjä tulee Suomessa vastaan äärimmäisen harvoin.
Kuitenkin Museovirasto ei saanut tietoa löydöstä heti. Tietoa pidettiin salassa jopa 1,5 vuotta.
– Tiesimme, että rikoimme sääntöjä. Meillä oli kuitenkin henkilökohtaisessa elämässä niin paljon meneillään, että keräsimme voimia.
Kurki kertoo, että Museovirasto sai tiedon asiasta kolme viikkoa sitten.
Lahden museoiden arkeologi Esko Tikkala kertoo IS:lle, että löytöön kuuluvassa käädyssä on koristeena dirhemeitä, arabialaisia kolikoita noin 900-luvulta. Osa kolikoista on lyöty muualla.
– Niissä on yritetty matkia arabialaista rahaa siten, että rahan näköiselle levylle on tehty yksipuolinen lyönti. Lyönnissä on epämääräistä tekstiä, joka on pyritty saamaan näyttämään arabialaiselta.
Löydön hopealevyriipukset ovat peräisin eri korusta. Ristikoru saattaa olla joko samasta korusta kuin hopealevyt tai täysin oma esineensä.
Tikkala kuvaa löytöä arkeologisesti merkittäväksi.
– Koko rautakausi Päijät-Hämeen alueella pitäisi kirjoittaa uusiksi. Vielä parikymmentä vuotta sitten ajateltiin, että Sysmä oli merkittävä rautakautinen keskus, ja muualla rautakautta oli hyvin vähän. Nyt muut kunnat ovat nousseet löytöjen määrässä rinnalle.
Tikkalan mukaan löytö kertoo rautakauden ihmisten vauraudesta.
– Aiemmin on ajateltu, että sisämaa oli köyhää aluetta, ja Sysmä oli kauppapaikka. Asutus vakiintui alueella 800-luvulta alkaen, ja kauppaa alettiin käydä. Tämä vauraus näkyy useissa löydöissä, joita viime vuosina on alueelta tehty.
Löydöt kulkeutuvat Tikkalan mukaan Lahden museoilta loppuvuoden aikana Museovirastolle. Toimittamista on hidastanut kiireinen kenttäkausi ja sen tuomat runsaat löydöt. Löytöjä viedään Museovirastolle kerran vuodessa.
– Tavoitteena on, että ne päätyisivät lopulta Lahden museoon näytille. Sopimusta ei kuitenkaan ole vielä tehty, mutta yritämme saada ne tänne. Kyseessä on niin merkittävä kätkö.
Rautakauden katsotaan Suomessa alkaneen noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Myöhäisrautakausi puolestaan kesti Suomessa 800-luvulta 1200-luvulle jälkeen ajanlaskun alkua.