Sdp:n kansanedustaja Aki Lindén toteaa, että hallitus teki virheen laskiessaan hoitajamitoituksen 0,6:een.
Lindén kommentoi Ilta-Sanomien paljastuksia turkulaisen Parkinmäen palvelutalon ongelmista.
Lindénin mukaan henkilöstön riittämättömyys on huomattavasti suurempi haaste kuin kielitaitopuutteet.
Lindénin puoliso asuu hoivakodissa Alzheimerin taudin vuoksi, joten hänellä on henkilökohtaista kokemusta hoivapalveluista.
Näytä lisää
Entinen perhe- ja peruspalveluministeri, kansanedustaja Aki Lindén (sd) toteaa, että IS:n paljastukset turkulaisen palvelutalon ongelmista kertovat osaltaan siitä, että Petteri Orpon (kok) hallitus teki virheen laskiessaan ympärivuorokautisen vanhustenhoivan hoitajamitoitusta 0,6:een.
Lindénin mielestä nykyisessä työmarkkinatilanteessa ja heikossa työllisyystilanteessa ei ole uskottavaa vedota pelkästään työvoimapulaan, vaikka se selittääkin osan hoivakotien henkilöstöresurssien puutteista.
Lindén huomauttaa, että hoitajamitoitus on maanlaajuisesti yli lain salliman minimin, mutta silti edelleen liian alhainen.
Edellinen, Sanna Marinin (sd) hallitus ajoi Lindénin ministerikaudella lakiin 0,7:n hoitajamitoituksen porrastetusti. Nykyinen hallitus päätti ensin 0,65:stä ja myöhemmin 0,6:sta hoitajamitoituksesta.
Lindén huomauttaa, että esimerkiksi 30-paikkaisessa yksikössä henkilökuntaa tulisi olla päivävuorossa kuusi, iltavuorossa viisi ja yövuorossa kaksi, mikäli hoitajamitoitus olisi 0,7. Nykyinen 0,6:n mitoitus tarkoittaa käytännössä yhtä hoitohenkilöä vähemmän sekä päivä- että iltavuoroista.
– Tässä huomataan, että nämä paljon puhutut desimaalit ovat oikeasti merkityksellisiä.
Turkulaisen Sdp:n kansanedustajan Aki Lindénin puoliso on hoivakodissa Alzheimerin taudin vuoksi. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Lindén kertoo yllättyneensä siitä, kuinka laajoja ongelmia IS:n jutussa käsitellyssä palvelutalossa on ollut. Hän toteaa kuitenkin, että kokonaiskuva vanhustenhoidosta ei ole niin synkkä kuin jutun perusteella jotkut saattavat ajatella.
– Ei edes yksittäistapauksia voi silti ohittaa tai vähätellä.
Lindén yhtyy osittain sosiaali- ja terveysministerin Wille Rydmanin (ps) arvioon siitä, että henkilöstön puutteellinen kielitaito aiheuttaa haasteita, mutta Lindén pitää silti henkilöstön riittämättömyyttä ja liian alhaista hoitajamitoitusta huomattavasti suurempana ongelmana.
– Näissä yksiköissä on paljon sellaisia työtehtäviä, joihin täydellistä kielitaitoa ei edes tarvita, hän huomauttaa.
Lue lisää: Toimittaja meni töihin palvelutaloon – näki arjen, jota ei pysty unohtamaan
Lindén toimii myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustossa sekä aluehallituksessa. Hänellä on myös henkilökohtaista tietoa hoivapalveluista Turun seudulla, sillä hänen Alzheimerin tautia sairastava puolisonsa on asunut jo kolmatta vuotta hoivayksikössä, ei tosin samassa, jonka puutteita IS laajassa reportaasissaan käsitteli. Hän kehuu puolisonsa hoivakotia.
– Siinä yksikössä, jonka henkilökohtaisista syistä tunnen hyvin, merkittävä osa on muita kuin niin sanottuja kantasuomalaisia, mutta yleinen kielitaito on kohtalaisen hyvää.
– Uskon, että näissä yksiköissä työyhteisö tekee varmasti resurssien puitteissa parhaansa myös tätä kielitaito-ongelmaa vähentääkseen.
Lindén toteaa, että on tärkeää varmistaa myös ruotsinkielisten vanhusten palvelutaso kaikkialla, missä sille on tarvetta.
Lindén on koulutukseltaan lääkäri. Hän toimi Husin toimitusjohtajana vuosina 2010–2019. Hän on ollut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana 2000-luvun alussa.
IS paljasti tiistaina julkaistussa reportaasissa turkulaisen Parkinmäen palvelutalon vakavia puutteita. Kuva: Jussi Vierimaa
Ilta-Sanomien toimittaja, jolla on sairaanhoitajan koulutus, soluttautui hoitajaksi turkulaiseen Parkinmäen palvelutaloon kevättalvella. Kroonisen työvoimapulan vuoksi monet hoitajat tekivät jopa 14 tunnin tuplavuoroja.
Kaksikielisessä palvelutalossa vain harva hoitaja puhui toimittajan havaintojen mukaan ruotsia, eikä moni osannut suomeakaan kunnolla.
IS:n jutusta käy ilmi, kuinka vanhukset esimerkiksi odottivat suihkuun pääsyä jopa viikkoja ja heille annettiin toistuvasti vääriä lääkkeitä. Työvoimapulan vuoksi etenkin saattohoito on palvelutalossa heikolla tasolla, reportaasista ilmenee.
Palvelutalon toimitusjohtaja Susanne Karlsson kertoi, ettei tiennyt tuplavuoroista ja pitää niitä kummallisina. Hän korosti hoitajamitoituksen olleen riittävä.
Hoitotyön johtaja Teija Lemmetyinen myönsi tienneensä tuplavuoroista, mutta korosti niiden vapaaehtoisuutta.
Palvelutalo on maaliskuusta lähtien käyttänyt henkilöstövuokrausfirmaa tilanteen helpottamiseksi.