Kuva: Mohamed Abd El Ghany, Abdul Saboor, Louisa Gouliamaki / Reuters
Kairo
Presidentti Alexander Stubb kohtaa tiistaina ja keskiviikkona hyvin erilaisen Egyptin kuin presidentti Tarja Halonen vuonna 2009. Egyptin rooli alueellisena vakauttajana ja vähintäänkin kulissien takaisena sovittelijana on saattanut olla jopa merkittävämpi kuin aikaisemmin nykyisessä maailmanpolitiikan myllerryksessä.
Vuonna 2009 Egyptissä elettiin jo muutoksen alkuvaiheita maata vuodesta 1981 hallinneen presidentti Hosni Mubarakin osalta. Harva asiantuntija olisi kuitenkaan osannut ennustaa tätä. Joulukuussa 2010 Tunisiasta alkoi levitä arabikeväänä tunnettu vallankumousaalto. Mahdottomasta tuli mahdollista, ja Mubarak luopui vallasta helmikuussa 2011.
Toivo paremmasta, jopa aidosta demokratiasta, oli vahvasti läsnä egyptiläisten keskuudessa. Äänestyspaikoilla nähtiin kyyneliin asti liikuttuneita vanhempia äänestäjiä. Kyseessä oli kansanäänestys perustuslakimuutoksista.
Vallankumouksen jälkeisinä vuosina Egyptissä koettiin myrskyisiä aikoja, jotka huipentuivat mielenosoituksiin presidentti Mohamed Mursia vastaan. Nykyinen presidentti Abdel Fattah al-Sisi johti armeijan toteuttamaa vallankaappausta heinäkuussa 2013, ja hänet valittiin presidentiksi vaalien jälkeen vuonna 2014.
Stubb tapaa al-Sisin Kairon Heliopoliksen kaupunginosassa presidentin virallisessa työpalatsissa. Egyptin hallinto on kuitenkin viime vuosina siirtynyt pääosin uuteen hallintopääkaupunkiin, jossa myös maan parlamentti kokoontuu.
Uusi hallintopääkaupunki on aavikolle Kairon ja Suezin kanavan väliin rakennettu suurhanke. Hallintopääkaupungin omistava ACUD on kuvannut projektiaan maailman suurimmaksi kaupunkikehityshankkeeksi.
Yrityksestä 51 prosenttia omistaa Egyptin armeija ja 49 prosenttia uusien kaupunkiyhteisöjen rakentamisesta vastaava valtion yritys. Uuden hallintopääkaupungin omistussuhteet heijastavat Egyptin armeijan voimaa ja vaikutusvaltaa niin taloudessa kuin vallankäytössä.
Stubbin vierailun keskiössä erityisesti keskusteluissa presidentti al-Sisin kanssa on Lähi-idän tilanne, erityisesti Iranissa, Hormuzinsalmella ja Gazassa. Kireä tilanne vaikuttaa monin tavoin Egyptin talouteen ja egyptiläisten arkeen. Turvallisuustilanne Egyptissä on pysynyt vakaana.
Ikiaikainen Niili virtaa rauhallisesti noin 20 miljoonan asukkaan pääkaupungin Kairon läpi. Gizan pyramidit erottuvat horisontissa saastesumun keskeltä kuin kangastukset. Monet asiat Kairossa ovat muuttuneet.
Lukuisat rakennukset ovat joutuneet väistymään teiden levennysten tieltä. Liikenneruuhkat ovat osittain helpottuneet, sillä kaupungin laidoille rakennetaan jatkuvasti leveitä kehäteitä ja uusia asuinalueita. Elinkustannusten hinnat ovat nousseet, ja vaikka esimerkiksi polttoaineella on edelleen valtion hintatuki, bensan kohonnut hinta on saanut keskiluokankin vähentämään autoilua ja muuta kulutusta.
Köyhyyden ja rikkauden välinen kuilu on ollut Egyptissä syvä jo faaraoiden ajoista lähtien. Tämä kuilu on kasvanut viime vuosina. Lähinnä vain varakkaan yläluokan edustajat kokevat, että Egyptillä menee hyvin. Kansalaisyhteiskunta on ollut Egyptissä ahtaalla aina. Poliittisen opposition hajanaisuus ja heikkous oli ongelma jo 21 vuotta sitten, vuonna 2005, kun Egyptissä järjestettiin ensimmäiset useamman kuin yhden presidenttiehdokkaan presidentinvaalit.
Egyptin sisäinen turvallisuus on parantunut merkittävästi 2000-luvulla. Terrori-iskut ovat Pohjois-Siinaita lukuun ottamatta olleet lähes olemattomia. Myös maan kristityn vähemmistön asema ja turvallisuustilanne ovat parantuneet merkittävästi viime vuosina, ja muun muassa kristillisten kirkkojen rakentamisen ja korjaamisen byrokratia on helpottunut huomattavasti.
Sisäisen turvallisuuden paranemisen hintana on ollut sanavapauden entisestään kaventuminen. Nykyisessä Egyptissä hyvin harva uskaltaa ilmaista toisinajattelua omalla nimellään tai kasvoillaan; kritiikkiä esitetään pääasiassa anonymiteetin suojassa, ja kritiikin esittäjät elävät silti jatkuvassa pelossa.
Kirjoittaja on Egypitiä ja Lähi-itää pitkään seurannut toimittaja ja valokuvaaja, joka osallistui myös Halosen valtiovierailulle.