Arto Satonen kävi vierailulla HAAPALA-TV:ssä viime keväänä.
– Jättämällä hakemuksen Kelan pääjohtajaksi jouduin henkisesti erittäin raskaan työnhakuprosessin ja sen aiheuttaman yhteiskunnallisen hälyn keskiöön. Jälkikäteen harmittaa ainoastaan se, että ylipäätään jätin hakemuksen, ex-työministeri Arto Satonen (kok) avautuu kirjassaan Vääntäen ja linjaten (Otava).
Satonen kertoo, että häneltä kysyttiin ensimmäisen kerran kiinnostusta Kelan pääjohtajan tehtävään syksyllä 2024.
Kelan pääjohtajan paikka oli tulossa avoimeksi keväällä 2025, kun pääjohtaja Outi Antila siirtyi eläkkeelle.
– Hylkäsin ajatuksen heti. En ollut hakenut yhtäkään työpaikkaa yli 20 vuoden kansanedustajaurani aikana, eikä minulla ollut mitään halua siirtyä pois politiikasta. En myöskään pitänyt itseäni virkamiehenä. Mutta ajatus jäi kuitenkin kytemään, Satonen muistelee.
Lopullisen päätöksen hakuprosessiin osallistumisesta Satonen teki lomaillessaan Kanariansaarilla vuoden vaihteessa 2024–2025.
Satonen kertoo ymmärtäneensä, ettei Kelan pääjohtajan tehtävässä ole kyse vain suuren organisaation johtamisesta, vaan myös siitä, kenelle tukia myönnetään ja miksi.
– Jälkikäteen ajatellen hakemuksen jättäminen oli minulta vakava poliittinen virhe. En tajunnut ollenkaan, minkälaiseen myllytykseen työnhaun vuoksi joutuisin ja minkälaista kohua asiasta nousisi.
Ministerikiireidensä keskellä Satonen kertoo kirjoittaneensa vain lyhyen työhakemuksen. Myöhemmin ilmeni, että Satosen hakemus oli vain puoli sivua pitkä.
Haastatteluiden jälkeen hakijoita testattiin.
Lasse Lehtonen valittiin Kelan pääjohtajaksi monivaiheisen prosessin jälkeen. Kela ilmoitti joulukuussa, että Lehtosella on vakava sairaus, jonka vuoksi hän on sairauslomalla toukokuun loppuun saakka. Kuva: Mika Ranta / HS
Satonen kertoo, ettei hän ollut koskaan aiemmin osallistunut vastaaviin testeihin, ja mainitsee, että osa testeistä sujui hyvin ja osa huonosti.
– Testituloksiani vuodettiin julkisuuteen, ja näin minut leimattiin epäpäteväksi tai ainakin päähakijoista heikoimmaksi.
Satonen kirjoittaa, että oppositiolle Kelan pääjohtajan valinta osui otolliseen hetkeen, kun kunta- ja aluevaalit olivat lähestymässä. Satosen mukaan lopullinen hässäkkä syntyi, kun Kelan valtuutetut päättivät siirtää pääjohtajan valinnan vaalien yli.
– Oppositio oli voimissaan, ja muun muassa keskusta luopui omasta ehdokkaastaan näyttävästi juuri vaalien alla tukeakseen virkamiesehdokasta.
Kelan valtuustossa istuvat oppositioedustajat kritisoivat päätöstä siirtää pääjohtajan valinta vaalien jälkeiseen aikaan. Oppositioedustajat tukivat virkaan Heli Backmania. Kuvassa Ilmari Nurminen (sd), Antti Kurvinen (kesk), Matias Mäkynen (sd) ja Bella Forsgrén (vihr). Kuva: Lassi Rinne
Oppositio syytti hallitusta poliittisten virkanimitysten suosimisesta.
Julkisuuteen nousi Pihla Keto-Huovisen (kok) kirjallinen kysymys vuodelta 2020, jossa tuomittiin poliittiset virkanimitykset.
Joukko kokoomuspoliitikkoja – myös Satonen – moitti kirjallisessa kysymyksessä poliittisia virkanimityksiä korruptioksi.
– En edes muistanut koko asiaa ennen kuin se tuli julkisuuteen. Eduskunnassa lähes joka päivä joku pyytää nimeä kirjalliseen kysymykseen tai lakialoitteeseen.
– Olen kahden vuosikymmenen aikana allekirjoittanut niitä useita satoja, vaikka olenkin sellaisen poliitikon maineessa, jolta nimeä on vaikea saada.
Satonen kertoo ymmärtäneensä, ettei hänen työhakunsa johda mihinkään, kun perussuomalaisten kannatus romahti kunta- ja aluevaaleissa.
– Vaaleista oli kulunut vain pari päivää, kun Riikka Purra ilmoitti, että perussuomalaisten Kela-valtuutetuilla on pääjohtajan valinnassa vapaat kädet. Sen jälkeen oli tietenkin selvää, etteivät he minua äänestäisi.
Kelan valtuutetut valitsivat pääjohtajaksi Lasse Lehtosen, joka voitti äänestyksessä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimitusjohtajan Heli Backmanin äänin 7–5.
Satonen kertoo välittäneensä Lehtoselle onnittelut sosiaalisen median kautta.
– Tein haussa virheitä, mutta ne tuskin lopulta vaikuttivat lopputulokseen eivätkä ne olleet kehkeytyneen hässäkän syy. Poliitikon siirtymistä vaikutusvaltaiseen virkamiestehtävään ei Suomessa vain yksinkertaisesti hyväksytä, Satonen pohtii.