Arto Satonen kävi HAAPALA-TV:ssä viime keväänä.
Entinen työministeri Arto Satonen (kok) tuo esiin kirjassaan Vääntäen ja linjaten (Otava) uutta tietoa hallituksen sisäisistä erimielisyyksistä.
Satosen mukaan hallituksen sisällä alkoi ilmetä ongelmia keväällä 2024.
– Perussuomalaisten rohkeus alkoi hiipua. Erityisesti perussuomalaisten taustalla jo pitkään vaikuttanut, ”työmiehen” nimityksen itselleen keksinyt Matti Putkonen toimi kulisseissa, Satonen raportoi.
Satosen mukaan Putkonen otti häneen useita kertoja yhteyttä toivoen vientivetoisen palkkamallin peruuttamista.
Lain tarkoituksena on estää liian suuria, yritysten kilpailukykyä heikentäviä palkankorotuksia.
– Hallituksen sisäisen käsittelyn olisi pitänyt olla yksinkertainen prosessi, koska esitys oli hallitusohjelman mukainen – tai itse asiassa sanamuodoiltaan jopa lievempi. Siitä huolimatta perussuomalaisilta ei saatu hyväksyntää asian viemiselle eduskuntaan.
Matti Putkosen neuvottelumaneerit ärsyttivät Arto Satosta. Kuvassa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps), Putkonen ja Hilla Halla-aho Jussi Halla-ahon elämäkerran julkistustilaisuudessa. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Perussuomalaisista viestitettiin Satoselle, että vientimallia koskeva lakiesitys tulisi laittaa tauolle vuoden 2025 kuntavaalien yli.
Satonen ei halunnut aikalisää.
Kiistaa yritettiin ratkaista kokoomuksen ja perussuomalaisten kesken neuvotteluissa, joissa keskeisessä roolissa oli valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, joka ehdotti, että asia voidaan edistää heti, jos ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta luovutaan.
Korvaavaksi toimenpiteeksi sovittiin vuosilomalain muuttaminen niin, että työnantajalla on enemmän valtaa päättää, milloin säästövapaita pidetään.
– Sairauspäivän omavastuusta tuli lopulta ainoa työelämän uudistus, josta Orpon hallitus perääntyi, Satonen tiivistää.
Laki vientivetoisesta palkkamallista sai lopullisen hyväksynnän äänin 107–90.
– Olin niin helpottunut, että uudistus saatiin maaliin, että palkitsin itseni suurella Big Mac -aterialla Hakaniemen McDonald’sissa.
Grilliyrittäjänä nuoruudessaan toiminut Satonen tunnetaan purilaisten ystävänä. Kuvassa Satonen kokoustauolla Brysselissä. Kuva: Arto Satosen arkisto / OTAVA
Palkitsin itseni isolla Big Mac -aterialla Hakaniemen McDonald’sissa.
Satonen kohdistaa terävimmät kritiikkinsä Matti Putkoseen. Satonen kertoo, että Putkosen neuvottelutapa ärsytti häntä jo hallitusneuvotteluissa.
– Kun muut olivat palanneet sovitulta tauolta neuvottelupöytään, Putkonen lähti tupakalle. Viikonloppuisin hän halusi myös pitää ylimääräisiä vapaapäiviä, joita leikillisesti kutsuimme ”putkospäiviksi”, ja ajoittain keskusteluissa palattiin 1970-luvun työmarkkinapolitiikkaan, vaikka käsittelimme 2020-luvun haasteita.
Kesällä 2025 Putkonen riitautti irtisanomislain. Kiistan aiheena oli se, voiko irtisanomisperusteeksi kirjata lakiin työntekijän alisuoriutumisen.
Satosen mukaan hallitusneuvotteluissa sovittiin vain, että henkilökohtaisen irtisanomisen kynnystä alennetaan poistamalla irtisanomisperusteesta sana painava.
Lopulta alisuoriutumista ei kirjattu lakiin.
– Kuitenkin kynnys alisuoriutumisen perusteella tapahtuvaan irtisanomiseen tosiasiallisesti madaltuu. Kyse oli lähinnä perussuomalaisten poliittisesta operaatiosta, jonka käytännön vaikutus on vähäinen, Satonen arvioi.
Satonen on vakuuttunut siitä, että hallituksen toteuttamat uudistukset näkyvät työpaikkoina, kun talous alkaa elpyä. Kuvassa Satonen eduskunnassa 20.3.2024, kun kiista paikallisesta sopimisesta oli kuumimmillaan. Kuva: Kalle Koponen / HS
Tajusimme, että tämä oli tässä. Taistelu on voitettu.
Perussuomalaiset pelkäsivät Satosen mukaan myös kannattajiensa reaktioita työttömyysturvaleikkauksiin, ja hallitus päätyi perussuomalaisten vaatimuksesta malliin, jossa ansiosidonnaisen kestoa ei lyhennetä.
Hallituksen malli leikkaa työttömyysturvaa kahdeksan työttömyysviikon jälkeen 80 prosentin tasolle alkuperäisestä ja 34 viikon jälkeen 75 prosenttiin.
Valtiovarainministeriö arvioi ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisen vaikutukset yli 40 000 henkilön työllisyyteen.
Satosen mukaan työttömyysturvan uudistaminen oli kokoomuksen prioriteettina. Muita kokoomukselle erityisen tärkeitä uudistuksia olivat vientivetoinen palkkamalli, poliittisten lakkojen rajoittaminen ja paikallisen sopimisen uudistaminen.
Hallitus päätti myös poistaa vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen.
Ay-liike vastusti odotetusti näitä muutoksia.
Satonen kertoo joutuneensa itsekin lakkojen kohteeksi, kun liikenne Helsingin keskustassa pysähtyi AKT:n järjestämän julkisen liikenteen lakon vuoksi.
Satonen hyppäsi Eduskuntatalolta lähteneestä ministeriautosta jo Helsingin rautatieaseman kohdalla ja käveli kotiinsa Merihakaan.
Kevättalvella 2024 lakot kiihtyivät. Kansalaisten tuki lakkoilulle alkoi vähentyä. SAK ilmoitti poliittisten työtaistelutoimien keskeyttämisestä 4.4.2024.
Satonen kertoo ymmärtäneensä, että ay-liike on hävinnyt taistelun.
– Hetki oli historiallinen. Pitkän ja vaikean matkan päätepiste. Tajusimme, että tämä oli tässä. Taistelu on voitettu.
<source