Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) esitteli torstaina tiedotustilaisuudessa tarkemmin yli 65-vuotiaiden valinnanvapausmallin muutoksia. Kuva: Seppo Kärki / IS, Henry Rantaniemi, Timo Marttila
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus päätti kehysriihessään laajentaa ja pidentää yli 65-vuotiaiden terveydenhuollon valinnanvapauskokeilua.
Viime syksynä alkaneessa valinnanvapauskokeilussa yli 65-vuotiaat ovat voineet valita yksityisen yleislääkärin julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla.
Jatkossa kokeiluun lisätään mahdollisuus päästä fysioterapiaan ilman lääkärin lähetettä iäkkäille henkilöille.
Lisäksi kokeilun tutkimusvalikoimaa tullaan laajentamaan.
Uutena tutkimusluetteloon aiotaan lisätä muun muassa röntgentutkimuksia sekä laboratoriotutkimuksia, joilla voidaan selvittää esimerkiksi anemiaa, ravintoainepuutoksia ja useita eri sairauksia.
Yksityiselle yleislääkärille pääsee jatkossa kuusi kertaa vuodessa julkisen terveyskeskusmaksun hinnalla, kun aiemmin käynnit on rajoitettu kolmeen.
Kokeilun laajentamisen myötä yli 65-vuotiaat voivat käydä yksityisellä fysioterapiavastaanotolla neljä kertaa vuodessa noin 20 euron käyntihinnalla.
Lue lisää: Hallituksen kokeiluun tarttuivat hyvätuloiset kaupunkilaiset – ministeri vastaa kritiikkiin
Kokeilun oli alun perin tarkoitus päättyä vuoden 2027 loppuun, mutta hallitus esittää sen jatkamista vuodella, eli vuoden 2028 loppuun.
Kokeiluun kuuluvan tutkimusvalikoiman laajentaminen astuu voimaan 1. heinäkuuta alkaen. Fysioterapiakäynnit tulevat osaksi valinnanvapauskokeilua 1.1.2027 alkaen.
Valinnanvapauskokeilulle on varattu 120 miljoonaa euroa valtion varoja, ja lisäksi sitä rahoitetaan osittain sairausvakuutusmaksujen kautta.
Vaikka kokeilu laajenee, siihen ei myönnetä lisää varoja, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) korosti tiedotustilaisuudessaan torstaina.
Grahn-Laasosen mukaan kokeilua voidaan siis laajentaa aiemmin myönnetyn rahoituksen puitteissa.
Kela tiedotti aiemmin huhtikuussa, että alkuvaiheessa kokeilussa ovat asioineet eniten hyvätuloiset kaupunkilaiset, joilla on aikaisempaa kokemusta yksityisten palveluiden käytöstä. Asiakaskunta erosi selvästi julkisen terveydenhuollon asiakkaista.
Kokeilu on lähtökohdiltaan suunniteltu tasa-arvoiseksi ja yhdenvertaiseksi.
Grahn-Laasoselta kysyttiin torstain tiedotustilaisuudessa, onko oikein, että rahoitusta kohdennetaan kokeiluun, jota hyödyntävät tutkitusti erityisesti hyväosaiset ikäihmiset.
–Kokeilua on käytetty kaikissa tuloluokissa, ja olen tuonut esiin, että tästä kokeilusta on syytä ja tarvetta tiedottaa syvemmin ja enemmän, jotta tätä yhdenvertaista mahdollisuutta päästä julkisen hinnalla nopeasti lääkäriin voisivat kaikki hyödyntää, ja osaisivat kaikki myös käyttää, Grahn-Laasonen totesi ja jatkoi:
– Kokeilu on lähtökohdiltaan suunniteltu tasa-arvoiseksi ja yhdenvertaiseksi, eli sama hinta kuin julkisen asiakasmaksu, ja jopa niin, että aivan pienituloisimmat eläkeläiset voivat tätä hyödyntää, eli tämä on perustoimeentulotuessa hyväksytty.
Torstain tiedotustilaisuudessa ministeri Grahn-Laasonen ja kokeilusta vastaavan Kelan lainsäädännön kehittämisjohtaja Auli Valli-Lintu esittelivät viime syyskuusta käynnissä olleen kokeilun tuloksia. Yli 65-vuotiaista suomalaisista kokeilua on käyttänyt 6,1 prosenttia viime syyskuun ja maaliskuun välisenä aikana.
Kokeilun piirissä olevista asiakkaista noin 60 prosenttia on ollut naisia. Valinnanvapauskokeiluun osallistumisessa on ollut suuria alueellisia eroja.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella valinnanvapauskokeiluun on osallistunut lähes 12 prosenttia yli 65-vuotiaista, kun taas Keski-Pohjanmaalla sama osuus on 1,4 prosenttia.