Puolustusministeri Antti Häkkänen antoi lausuntoja kehysriihen sisällöstä toimittajille eduskunnassa. Kuva on otettu huhtikuun alussa. Kuva: Matti Pietola / HS
| Päivitetty 23.4. 17:21
Suomi ja Ukraina ovat tiivistämässä yhteistyötään droonien valmistuksessa, kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok).
– Tavoitteenamme on ensisijaisesti tukea Ukrainaa, mutta myös hyödyntää Ukrainan käytännön kokemuksia droonituotannosta Suomen puolustuksessa, Häkkänen totesi torstaina toimittajille eduskunnassa.
Suomi kehittää Häkkäsen mukaan Ukrainan kanssa yhteistuotantoa tai yhteishankintoja. Tällä tavoin tuetaan Ukrainaa ja samalla vahvistetaan Suomen kykyjä droonien valmistuksessa.
Häkkäsen mukaan hallituksen neuvotteluissa kehysriihessä saatiin lisää rahoitusta, mikä mahdollistaa näiden hankkeiden aikaisemman toteuttamisen.
Hallitus päätti keskiviikkona kehysriihessään myöntää 300 miljoonan euron lisätuen Ukrainalle loppuvaalikauden ajaksi.
– Tämä rahoitus kohdistuu ensisijaisesti suomalaisille yrityksille, joiden kautta Suomen puolustusteollisuus voi tukea Ukrainaa. Tavoitteena on nostaa Suomen puolustusteollisuuden tasoa ja samalla auttaa Ukrainaa.
<spanOnko siis mahdollista, että Suomessa voitaisiin tulevaisuudessa valmistaa drooneja Ukrainaan?
– Meillä on tällä hetkellä useita erilaisia tuotteita, jotka annetaan Ukrainalle tueksi, ja myös drooniteknologiaa on jo nyt eri yhteistyömallien puitteissa. Yksityiskohtia emme kuitenkaan paljasta.
Häkkäsen mukaan ei ole mahdotonta, että droonien osalta syntyisi lisää yhteistyötä, kuten monilla muilla mailla.
Hallitus päätti kehysriihessään myös lisätä Suomen puolustusmenoja aiempaa nopeammassa tahdissa. Ensi vuonna lisärahoitus on 37 miljoonaa ja seuraavana 10 miljoonaa euroa. Vuosina 2029 ja 2030 lisäykset ovat 549 ja 535 miljoonaa euroa.
Häkkänen oli tyytyväinen, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta puolustukseen panostettiin.
– Tietyistä puolustushallinnon toimittamista uhka-arvioista johtuen, Ukrainan sodan jälkeen turvallisuusympäristömme on erittäin arvaamaton ja meidän on panostettava merkittävästi myös kansallisen puolustuksen kyvykkyyksiin Naton puitteissa.
Lisärahoitus aiotaan kohdentaa muun muassa uuteen henkilöstöön, kertausharjoituksiin, materiaalin ylläpitoon ja varustamiseen sekä puolustusmateriaalihankintoihin. Hallituksen tiedotteessa mainittiin myös droonien torjunta ja räjähdetuotanto.
Lisäksi torstaina hallitus esitti eduskunnalle lakimuutosta, jolla poistettaisiin ydinaseisiin liittyviä rajoituksia laista.
Oikeuskanslerin kritiikin jälkeen esityksen perusteluita on täydennetty. Niissä avataan laajemmin esimerkiksi presidentin, hallituksen ja eduskunnan rooleja ydinaseita koskevissa päätöksissä.
Häkkänen arvioi, että lakimuutoksista äänestetään eduskunnassa alkukesästä.
IS kysyi Häkkäseltä, onko ydinaselain muutoksilla erityinen kiire ja miksi.
– Muutos on syytä toteuttaa viivyttelemättä. Emme pidä sitä erityisen kiireellisenä, mutta toivomme, että eduskunta käsittelee asian nopeasti.
Häkkänen perusteli, että Natossa kehitetään tällä hetkellä kaikkia puolustuksen osa-alueita ja muutos on välttämätön Suomen puolustuskyvyn maksimoimiseksi. Hän nosti esiin myös Euroopan turvallisuustilanteen.
– Edetään ripeästi, ei ole hätätilanne, mutta toivomme, ettei eduskunnassa ruveta tahallaan viivyttämään asiaa. Tämä on toive. Että valiokunnissa ei kokoustekniikalla sotketa vakavaa puolustuskykyyn liittyvää asiaa, esimerkiksi.
Häkkänen korosti, että valiokunta voi käsitellä asiaa asiallisesti ja perusteellisesti, mutta erimielisyydet ratkaistaan istuntosalissa äänestämällä.
Oppositiopuolueet Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat vastustaneet lakimuutoksia.