Hallitus päätti toimenpiteistä drooniuhkien torjumiseksi

Hallituksen suunnitteleman paketin arvioitu suuruus on noin 30–40 miljoonaa euroa, ja se olisi tarkoitettu Rajavartiolaitokselle sekä poliisille. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

IS:n tietojen mukaan hallitus pyrkii kehysriihessä päätettävällä droonipaketilla saamaan nopeasti apua drooniuhkaan. Paketin arvioitu suuruus on yhteensä noin 30–40 miljoonaa euroa, ja se olisi suunnattu Rajavartiolaitokselle ja poliisille.

Suomi aikoo hakea droonitorjuntaan myös EU-rahoitusta, mutta sen saaminen ei ole yhtä nopeaa. Tämän vuoksi droonitorjuntaan kohdistettaisiin aluksi kansallista rahoitusta.

Neuvottelut ovat edelleen käynnissä, joten muutoksia voi vielä tapahtua.

Puolustusvoimien lisärahoituksesta ei IS:n tietojen mukaan ole tällä hetkellä keskusteltu riihineuvotteluissa. Syyskuun 2025 budjettiriihessä hallitus myönsi puolustusvoimille jo uudet 6 miljardin euron tilausvaltuudet, mikä on 15 kertaa enemmän kuin aiemmin.

Budjettineuvotteluissa on IS:n tietojen mukaan suunniteltu, että droonipaketin varoilla voitaisiin hankkia tarvittavia kykyjä rajatulle alueelle sekä poliisille valtakunnallisesti lisää kykyjä. Mahdollisia alueita voisivat olla esimerkiksi Suomenlahti ja Kaakkois-Suomi.

Raha tulisi käytännössä kohdistaa droonitorjunnassa valvontaan ja vaikuttamiseen.

Käytännössä vaikuttaminen tarkoittaisi esimerkiksi lisää häirintälaitteita ja sensoreita. Häirintälaitteita voitaisiin asentaa esimerkiksi ajoneuvoihin, ja sensoreilla on mahdollista havaita vieraita drooneja ajoissa. Myös koulutukseen ja torjuntadrooneihin voitaisiin investoida.

IS:lle kuitenkin korostetaan, että kokonaisuus on tarkasteltava vielä huolellisesti.

Puolustuksen kokonaisuudessa 30–40 miljoonaa euroa on suhteellisen pieni summa, mutta droonitorjunnassa sillä voidaan saavuttaa vaikuttavuutta, mikäli summa käytetään oikein.

Rajavartiolaitos ja suomalainen Sensofusion Oy ovat jo maaliskuussa sopineet vastadroonijärjestelmän toimittamisesta Rajavartiolaitokselle. Investoinnin suuruus on noin viisi miljoonaa euroa, ja Euroopan unioni rahoittaa siitä 90 prosenttia.

Uutta vastadrooni­järjestelmää hyödynnetään rajaturvallisuuden ylläpitämisessä, Rajavartiolaitoksen omien kohteiden ja toiminnan suojaamisessa, rikosten ennalta estämisessä ja selvittämisessä, meripelastuksessa sekä alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa. Järjestelmä kykenee havaitsemaan, paikantamaan, tunnistamaan ja tarvittaessa häiritsemään luvattomasti tai vihamielisesti toimivia drooneja.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoi MTV Uutisille aiemmin huhtikuussa, että hallitus pohtii huhtikuun kehysriihessä lisäpanostuksia droonitorjuntaan.

– Kehysriiheen mennessä käymme vielä läpi, onko jotain kriittistä, mitä pitäisi tässä vaiheessa korjata. Itselläni katse suuntautuu tällä hetkellä enemmän Rajavartiolaitoksen suuntaan. Onko heillä kaikki riittävät resurssit droonien havainnointiin ja torjuntaan, Orpo sanoi haastattelussa.

Suomesta on löytynyt neljä droonia maalis–huhtikuun aikana. Keskusrikospoliisin mukaan ainakin kolme drooneista on ollut ukrainalaisia.

Hallitus neuvottelee kehysriihessä julkisen talouden suunnitelmasta lähivuosille. Kevään kehysriihi järjestetään 21.–22. huhtikuuta. Neuvotteluissaan hallitus tekee päätöksen kehyksistä seuraavalle neljälle vuodelle.

hallitusYK