Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouskasvuksi vain 0,6 prosenttia tälle vuodelle.
Talvella ministeriö ennusti vielä 1,1 prosentin kasvua, mutta Lähi-idän kriisi ja öljyn hinnan nousu heikentävät talousnäkymiä.
Julkisen talouden alijäämä syvenee 4,6 prosenttiin ja velkasuhde nousee noin 91 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Jos Lähi-idän kriisi pitkittyy, Suomen velkasuhde voi ylittää 100 prosentin vuonna 2030.
Näytä lisää
Suomen talouden elpyminen viivästyy edelleen, toteaa valtiovarainministeriö tuoreessa ennusteessaan.
Talous kasvaa tänä vuonna odotettua heikommin. Ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa vain 0,6 prosenttia tänä vuonna.
Vielä talvella ministeriö ennusti tälle vuodelle 1,1 prosentin kasvua.
Taustalla ovat ministeriön mukaan Lähi-idän kriisi ja erityisesti öljyn hinnan nousu. Kasvun odotetaan vahvistuvan, kun öljyn hinta laskee ja talous toipuu suhdannekuopasta.
Vuosien 2027 ja 2028 talouskasvuksi ennustetaan nyt 1,7 prosenttia. Arviot ovat lähes samalla tasolla kuin aikaisemmassa ennusteessa.
Ennusteessa olettamuksena on, että Lähi-idän kriisi jää lyhytaikaiseksi. Lisäksi ministeriö on julkaissut vaihtoehtoisen skenaarion siltä varalta, että kriisi jatkuu pidempään.
Pahimmillaan Suomen talous ei kasva tänä vuonna lainkaan. Ennusteen mukaan näin kävisi, jos kriisi Lähi-idässä pitkittyisi, öljyn ja kaasun hinnat nousisivat entisestään ja Euroopan keskuspankki nostaisi korkoja enemmän.
– On hyvin mahdollista, että talous päätyy jonnekin perusuran ja skenaarion välimaastoon, ennusteessa todetaan.
Ministeriö ennustaa myös, että työllisyyden kasvu ja työttömyyden väheneminen alkavat vasta vuonna 2027.
Julkisen talouden tilanne pysyy äärimmäisen vaikeana.
– Suomi ei todellakaan olisi kaivannut kriisiä Lähi-idässä vaikeuttamaan jo ennestään haastavaa tilannetta Suomen julkisessa taloudessa, ennusteessa todetaan.
Julkisen talouden alijäämä syvenee tänä vuonna 4,6 prosenttiin, ja hidas kasvu ”sementoi” alijäämän tälle tasolle ministeriön mukaan vuoteen 2029 saakka.
Ennusteen mukaan on myös riski, ettei Suomi noudata EU:n niin sanotulle tarkkailuluokalle joutumisen vuoksi annettuja suosituksia. Suomen pitäisi noudattaa niin sanottua nettomenopolkua, mutta arvion mukaan nettomenot kasvavat vuosina 2027 ja 2028 sitä nopeammin.
Riskinä on, että Suomi ei saisi lisäaikaa liiallisen alijäämän korjaamiseen.
Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee ennusteen mukaan tänä vuonna huimaan noin 91 prosenttiin. Tuleville vuosille ennuste velkasuhteesta on vieläkin huonompi. Vuonna 2030 velkasuhde nousisi jo yli 99 prosenttiin.
Pahempi skenaario Lähi-idän tilanteen pitkittymisestä merkitsisi myös suurempia vaikeuksia julkiselle taloudelle.
Huonossa tilanteessa Suomen julkisen talouden alijäämä olisi jopa yli 5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen tänä ja ensi vuonna.
Velkasuhde ylittäisi skenaariossa jo 100 prosenttia vuonna 2030.