Suomalaisten merkittävä enemmistö on vastaan muun muassa leikkauksia koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) teettämästä kyselystä.
Erityisesti suomalaiset vastustavat kuntien koulutus- ja sivistyspalveluiden leikkauksia, joita vastustaa 80 prosenttia kansasta.
76 prosenttia on vastaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja pelastuspalveluiden vähentämistä.
Toisaalta suomalaiset suhtautuvat kyselyn mukaan myös erittäin kielteisesti lainanoton lisäämiseen. Lainanoton kasvattamista vastustaa 70 prosenttia kansasta.
80 prosenttia kansasta on vastaan koulutusleikkauksia. Kuva: Ville Maali
68 prosenttia suomalaisista vastustaa leikkauksia sosiaali- ja työttömyysetuuksiin, ja eläkkeiden leikkaamista vastustaa 66 prosenttia kansasta.
Lisäksi 55 prosenttia on vastaan verojen korottamista, 54 prosenttia kuntien valtionapujen vähentämistä ja 53 prosenttia julkisen omaisuuden myymistä.
Kunnallisalan kehittämissäätiö tutki kyselyllä Manner-Suomen aikuisväestön näkemyksiä julkisen talouden mahdollisista sopeutustoimista kulujen vähentämiseksi ja tulojen kasvattamiseksi.
Kysymys kuului: miten suhtaudut seuraaviin mahdollisiin keinoihin maan talouden tasapainottamiseksi, kulujen vähentämiseksi ja tulojen kasvattamiseksi, jos ajattelet asiaa pidemmällä aikavälillä, yli kolmen vuoden tähtäimellä?”
Enemmistön tukemia säästökeinoja löytyi 13:sta kysytystä vain kaksi.
64 prosenttia kansasta suhtautuu myönteisesti suurten julkisten hankintojen lykkäämiseen ja 60 prosenttia yritystukien vähentämiseen.
Kyselyn toteutti Kaksin toimeksiannosta Verian. Kysely suoritettiin 28.3.–1.4. tänä vuonna. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 020. Tutkimuksen virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Sopeutustoimia on odotettavissa tulevalla vaalikaudella merkittävä määrä. Eduskuntapuolueet ovat vasemmistoliittoa lukuun ottamatta sitoutuneet niin sanotussa velkajarrusopimuksessa sopeuttamaan julkista taloutta ensi vaalikaudella 8–11 miljardia euroa.