Monet tahot kannattaisivat sijaissynnytyksen hyväksymistä

Suuri osa puolueista tukee ei-kaupallisen sijaissynnyttämisen mahdollistamista.

Tämä tarkoittaa järjestelyä, jossa toisen lapsen synnyttämisestä maksetaan vain todelliset kulut. Kaupallisessa sijaissynnytyksessä kohdunvuokraaja eli sijaissynnyttäjä saa merkittävän rahallisen korvauksen.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja Sateenkaariperheet ry kysyivät tammi-helmikuussa 2026 puoluerekisterissä olevilta puolueilta kantaa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimiseen Suomessa.

Kyselyn perusteella eduskuntapuolueista SDP, kokoomus, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP tukevat ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista Suomessa. Keskusta selvittää vielä kantaansa.

Kristillisdemokraatit olivat ainoa puolue, joka ilmoitti kielteisestä kannastaan. Perussuomalaiset ja Liike Nyt eivät vastanneet kyselyyn.

Sijaissynnytystä tarvitsevat muun muassa toistuvia keskenmenoja kokeneet, kohduttomana syntyneet, sairauden vuoksi kohtunsa menettäneet, yksin lasta toivovat itselliset miehet sekä miesparit.

Sijaissynnytystä toivovien määrä on kasvussa, tiedotteessa todetaan.

Simpukka ry ja Sateenkaariperheet ry kertovat tiedotteessaan, että ne kohtaavat vuosittain kymmeniä sijaissynnytystä harkitsevia tai sijaissynnytyksen kautta lapsen saaneita perheitä.

Tyypillisin Simpukkaan yhteyttä ottava on kauan lasta toivonut, keskenmenoja kokenut nais-miespari tai kohduton nainen, joka haluaa lapsen puolisonsa kanssa.

Suomessa sijaissynnytys oli sallittua ennen vuotta 2007, jolloin säädetty hedelmöityshoitolaki kielsi sen.

Tuija Brax (vihr.) pyysi vuonna 2011 oikeusministerinä ollessaan sosiaali- ja terveysalan eettiseltä neuvottelukunnalta Eteneltä lausuntoa asiasta. Se arvioi, että sijaissynnytysten sallimisella olisi enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin niiden kieltämisellä. Asia ei kuitenkaan edennyt.

Seuraavan kerran sijaissynnytyksen lainsäädäntöä käsiteltiin Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa. Asian käsittely kuitenkin viivästyi ja oikeusministeriön lausunto valmistui vasta vuonna 2024.

Merkittävä osa lausunnonantajista piti ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimista perusteltuna. Heidän mukaansa eri osapuolten oikeudet voitaisiin lain avulla turvata paremmin.

Nykyisen Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa sijaissynnytykset eivät ole lainkaan esillä.

Lainsäädännöstä huolimatta Suomeen syntyy sijaissynnytyksen avulla vähintään parikymmentä lasta vuosittain, arvioi Simpukka ry Ylellä.

eduskuntalainsäädäntöYK