Oikeuskansleri Janne Salminen on antanut huomautuksen lainvastaisesta toiminnasta ulkoministeriölle sekä sen entiselle hallintojohtajalle, entiselle henkilöstöjohtajalle, entiselle henkilöstöpäällikölle ja entiselle lakimiehelle.
Taustalla on yllättävä tapahtumaketju.
Apulaisoikeuskansleri oli omasta aloitteestaan ryhtynyt tutkimaan ulkoministeriön menettelyä oikeuskanslerin tietojensaantioikeuden noudattamisessa eräässä kanteluasiaa käsiteltäessä.
Apulaisoikeuskansleri pyysi ulkoministeriöltä selvitystä 26.7.2021.
Koska ulkoministeriön selvityksestä puuttui muun muassa liitteitä, apulaisoikeuskansleri pyysi lisäselvitystä, joka toimitettiin 5.12.2022.
Lisäselvityskin oli puutteellinen, ja apulaisoikeuskansleri pyysi 15.12.2022 ulkoministeriöltä jälleen lisäselvitystä.
Ulkoministeriö toimitti toisen lisäselvityksensä lähes kolme viikkoa myöhässä.
Viivästyminen johtui ulkoministeriön silloisista puutteellisista kirjaamiskäytännöistä.
Kun toinenkaan lisäselvitys ei sisältänyt kantelussa mainittujen asioiden käsittelyyn osallistuneiden virkamiesten selvityksiä, apulaisoikeuskansleri pyysi ulkoministeriöltä kolmannen kerran lisäselvitystä 21.2.2023.
Kolmas lisäselvitys sisälsi viimein vaaditun puitesopimuksen ja liitteen, mutta jäi edelleen puutteelliseksi.
Ulkoministeriö ei lopulta toimittanut oikeuskanslerinvirastoon kantelussa mainittujen asioiden käsittelyyn osallistuneiden virkamiesten henkilökohtaisia selvityksiä.
Oikeuskanslerin mukaan ulkoministeriöstä toimitettiin myös virheellistä tietoa asiakirjojen julkisuudesta.
Ministeriö oli aluksi ilmoittanut salassa pidettäviksi kokonaisia asiakirjoja, mutta salassapidon perustetta tarkemmin kysyttäessä se kuitenkin ilmoitti, etteivät asiakirjat olleetkaan kaikilta osin salassa pidettäviä.
Oikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että ylimpien laillisuusvalvojien tietojensaantioikeuden tehokas toteutuminen on laillisuusvalvonnan yksi perusta.
Oikeuskanslerin mukaan toiminta asian yhteydessä on ollut ”kokonaisuutena arvostellen leväperäistä”.
Huomautus on syytettä lievempi toimenpide, jossa oikeuskansleri osoittaa virheen ja vaatii, että vastaavaa ei tapahdu tulevaisuudessa.
Tuomas Pöysti katsoi, että ulkoministeriön johto ja ministeriön virkamiehet suhtautuivat välinpitämättömästi nimitysasioiden valmisteluun. Kuva: Liisa Takala
Kyseessä on jo toinen kerta lyhyessä ajassa, jolloin oikeuskansleri esittää moitteita ulkoministeriön suuntaan.
Salmisen edeltäjä Tuomas Pöysti arvosteli viime vuoden huhtikuussa ratkaisussaan ulkoministeriötä perustavanlaatuisista virheistä ja puutteista ulkoministeriötä koskevissa nimitysasioissa.
Ulkoministeriöön laillisuusvalvontakäynnin tehnyt Pöysti katsoi ministeriön johdon ja virkamiesten suhtautuneen välinpitämättömästi nimitysasioiden valmisteluun.
Nimitysasioissa oli toistunut vuodesta toiseen yksi tai useampi seuraavista virheistä: kelpoisuusvaatimukset oli kirjattu väärin, kelpoisuusvaatimusten arvioiminen oli ollut puutteellista, hakijoiden ansioiden kuvaus nimitysmuistioissa ei ollut tasapuolista, ansiovertailua ei ankkuroitu viran vaatimuksiin, määräaikaisuuden perusteet eivät olleet asianmukaisia ja muutoksenhakuohjaus oli ollut virheellistä.
Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa oli jouduttu vuosina 2019–2024 puuttumaan poikkeuksellisen usein ulkoministeriön nimitysasioihin.