Tasavallan presidentti Alexander Stubb mainitsi hänen ja Viron presidentin Alar Karrisin keskustelussa, että hän on yrittänyt vakuuttaa Espanjan hallituksen siitä, miksi Venäjä on uhka myös Madridille. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi, että hän on keskustellut Espanjan kanssa ja yrittänyt selventää heille, miksi Venäjä on uhka myös Espanjalle, ei ainoastaan Naton rajamailla.
Teema nousi esiin keskiviikkona Maanpuolustuskorkeakoululla, jossa Stubb ja Viron presidentti Alar Karis vierailivat osana Viron presidenttiparin valtiovierailua. Stubb ja Karis vastailivat Maanpuolustuskorkeakoululla esitettyihin kysymyksiin.
Naton taakanjako jäsenvaltioiden kesken on jälleen keskustelunaiheena sen jälkeen, kun on tullut julki tietoja, joiden mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto suunnittelee Espanjan Nato-jäsenyyden jäädyttämistä. Mediatietojen mukaan Trumpin hallinto pitää luetteloa ”hyvistä ja huonoista” jäsenvaltioista.
– Meidän on vakuutettava allianssi siitä, että vaikka Venäjä on suurin turvallisuusuhkamme, se ei tarkoita, että etulinjan maiden on otettava vastuu koko etulinjan puolustuksesta. Tämä merkitsee minulle yhtenäisyyttä, Stubb sanoi. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Stubb kertoi Maanpuolustuskorkeakoulussa muun muassa siitä, mistä Suomen ja Naton turvallisuus muodostuu. Presidentti totesi, että Suomen ensisijainen tehtävä on suojella itsenäisyyttään ja suvereniteettiaan. Tähän Suomi tarvitsee kuitenkin tukea, mikä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä liittolaisten, kuten Viron ja Ruotsin, kanssa.
– Kysymys kuuluu, miten me alueena huolehdimme turvallisuudestamme ja pelotteestamme Venäjän turvallisuusuhan edessä.
Stubbin mukaan tietyillä puolustuksen osa-alueilla esimerkiksi Ruotsi, Norja tai Viro toimivat tehokkaammin. Toisaalta tavanomaisissa maavoimissa Suomi on vahvemmassa asemassa.
– Meidän on vakuutettava allianssi siitä, että vaikka Venäjä on suurin turvallisuusuhkamme, se ei tarkoita, että etulinjan maiden on otettava vastuu koko etulinjan puolustuksesta. Tämä merkitsee minulle yhtenäisyyttä, Stubb sanoi.
– Espanjalaisille ystävilleni olen yrittänyt selittää, että Venäjän hyökkäyksen uhka koskee Madridia aivan yhtä paljon kuin Helsinkiä. Etäisyydellä ei ole enää niin paljon merkitystä modernissa sodankäynnissä. Tämä on avainelementti, Stubb sanoi. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Presidentti kertoi, ettei hän ole erityisen huolissaan EU:n yhtenäisyydestä. Espanjaa hän on kuitenkin yrittänyt vakuuttaa siitä, miksi Venäjä on uhka myös Espanjalle.
– Espanjalaisille ystävilleni olen yrittänyt selittää, että Venäjän hyökkäyksen uhka koskee Madridia aivan yhtä paljon kuin Helsinkiä. Etäisyydellä ei ole enää niin paljon merkitystä modernissa sodankäynnissä. Tämä on avainelementti, Stubb sanoi.
Espanjan puolustusmenot kattavat tällä hetkellä noin 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä luku on noussut vuodesta 2024, mutta Nato-maat sopivat vuoden 2025 huippukokouksessa, että jäsenvaltioiden tulisi nostaa puolustusmenonsa 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Taakanjaosta on presidentin mukaan käytävä myös laajempaa keskustelua Natossa.
On esimerkiksi tärkeää keskittyä siihen, että vaikka Yhdysvallat pysyy Natossa ja Euroopassa ainakin ydinpelotteen ja tavanomaisten joukkojen osalta, miten taakanjako toteutetaan.
– Sanotaan nyt USA:n osalta 60 ja Euroopan osalta 40 niin, että tulevaisuudessa se olisi ainakin 50 ja 50. Ajan myötä jopa 40 (USA) ja 60 (Eurooppa). Tässä meidän on löydettävä yhtenäisyys ja tarkasteltava, kuka tekee mitäkin. Milloin, missä ja miten.
Puolustusmenot ja taakanjako ovat nyt keskeisiä keskustelunaiheita, sillä heinäkuussa on jälleen Naton huippukokous, johon Yhdysvaltain presidenttiä toivotaan saapuvaksi. Viime vuonna Trump uhkasi, ettei hän saavu paikalle, mikäli Nato-maat eivät nosta puolustusmenojaan.