VATT ehdottaa muun muassa ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron sekä ansiotuloverotuksen kiristämistä osana julkisen talouden tasapainottamistoimia. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS, Mira Metsälä, Eeva Valtokari / IS
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT esittää, että tuloverotusta ja arvonlisäverotusta kiristettäisiin julkisen talouden tasapainottamiseksi.
VATT vastasi valtiovarainministeriön (VM) lausuntopyyntöön, jossa pyydettiin näkemyksiä julkisen talouden tasapainottamiseen liittyen.
VATT:n tutkimusprofessorin Tuomas Kososen mukaan ansiotuloverojen kiristämistä sopeutustoimena on ”vaikea jättää huomiotta”. Ansiotulovero tuottaa vuosittain valtiolle noin 21 miljardia euroa, joten veroasteen pieni kiristäminen näkyisi merkittävänä valtion tulojen kasvuna, VATT huomauttaa.
– Valtion ansiotuloveroja on tällä vuosituhannella joko kevennetty tai pidetty ennallaan, mikä on vähentänyt valtion verotuloja suhteessa bruttokansantuotteeseen. Verotuksen keventäminen ei ole johtanut veronmaksajien verotettavien tulojen kasvamiseen. VM:n laskelmien mukaan valtion ansiotuloverotuksen kiristäminen yhdellä prosenttiyksiköllä tuottaisi mekaanisesti noin 1,2 miljardia euroa lisää verotuloja, tutkimusprofessori Kosonen kirjoittaa VATT:n lausunnossa.
Keskituloisten maltillinen ansiotuloveron kiristys näyttäisi johtavan merkittävään verotulokertymän kasvuun, mutta ei aiheuttaisi suuria negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen tai talouskasvuun, arvioi VATT. Kuva: Eeva Valtokari / IS
Kososen arvion mukaan esimerkiksi keskituloisten maltillinen ansiotuloveron kiristys näyttäisi johtavan merkittävään verotulokertymän kasvuun, mutta ei aiheuttaisi suuria negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen tai talouskasvuun.
Alennetut alv-kannat historiaan?
VATT puuttuisi myös alennettuihin arvonlisäverokantoihin, jotka tutkimuskeskuksen mukaan ovat ”kalliita verotukia”.
– Arvonlisäveroista valtiolle kertyy noin 23,7 miljardia euroa. Verotuet eli alennetut arvonlisäverokannat aiheuttavat noin neljän miljardin euron mekaanisen aleneman verotuloihin, VATT toteaa.
Tulonjakovaikutuksia voisi kompensoida esimerkiksi kohdentamalla tulonsiirtoja pienituloisille.
Käytännössä VATT:n ehdotus kiristäisi esimerkiksi ruoan ja lääkkeiden verotusta, sillä niiden alv-kanta on tällä hetkellä 13,5. Yleinen alv-kanta on 25,5.
– Alennettujen verokantojen nostaminen pääkannalle olisi miljardiluokan sopeutustoimi. Korotusten tulonjakovaikutuksia voisi kompensoida esimerkiksi kohdentamalla tulonsiirtoja pienituloisille, mikä kustantaisi vain pienen osan verojen korottamisella saatavista tuloista, VATT:n Kosonen arvioi.
Muun muassa lääkkeiden verotus kiristyisi, jos alemmista alv-kannoista luovuttaisiin. Kuva: Mira Metsälä
Yritystuet leikkuriin?
VATT puuttuisi ”säilyttäviin” yritystukiin, jotka eivät tutkimuskeskuksen mukaan edistä innovaatioita tai talouden kokonaistuottavuutta. Säilyttävät tuet hidastavat talouskasvua ja lisäävät julkisia menoja, VATT toteaa lausunnossaan.
– Säilyttävien yritystukien vähentäminen on erityisen tehokas sopeutustoimi. Suomessa tukijärjestelmä perustuu valikoiviin suoriin tukiin. Ne voidaan parhaimmillaan kohdentaa tehokkaasti, mutta niissä on myös riski huonolle kohdentumiselle, jolloin ne heikoimmillaan toimivat säilyttävän tuen tavoin, sanoo VATT:n johtava tutkija Elias Einiö.
Tutkimusprofessori Marita Laukkanen nostaa kielteisenä esimerkkinä esille hallituksen viime vuodelle myöntämän vihreän siirtymän innovaatiotuen, joka näytti kohdistuvan pitkälti sellaisiin hankkeisiin, jotka olisivat toteutuneet ilman valtion tukirahaakin.
Soten rahoitusmalli uusiksi?
VATT puuttuisi myös sote-rahoitusmalliin. VATT:n mukaan nykyisen rahoitusmallin keskeisin ongelma on julkisen talouden kannalta heikot kannusteet.
– Alueilla, joille rahoitusmalli on muita anteliaampi, ei ole kannusteita sopeuttaa menojaan rahoituksen mukaisen tason alle, sillä ylijäämä olisi kuitenkin kulutettava sote-palveluihin. Hyvinvointialueiden verotusoikeus parantaisi kannusteita, kun sote-menojen säästöt voitaisiin jakaa alueen asukkaille alemman veroprosentin muodossa, sanoo tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen.