Tiedosto: Xinhua.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) suositteli, että Suomi jatkaa julkisten talouksien vahvistamista usean vuoden ajan, kertoi valtiovarainministeriö tiedotteessaan, viitaten IMF:n vuosikertomukseen, joka julkaistiin maanantaina.
Raportissa todettiin, että Suomen tulisi pyrkiä puolittamaan bruttokansantuotteestaan (BKT) vuosittain ja tämän konsolidointivauhdin tulisi pysyä yllä, kunnes budjettitasapaino saavutetaan ja velka on laskusuunnassa.
IMF:n raportti korosti useita mahdollisia sopeutustoimia, kuten sosiaaliturvan tehokkuuden parantamista, yritystuista luopumista ja eläkeuudistuksia.
Se keskittyi rakenteellisiin verouudistuksiin, jotka tähtäävät fossiilisten polttoaineiden verotukien poistamiseen ja alennettujen arvonlisäverokantojen lähentämiseen yleiseen verokantaan.
Raportissa korostettiin myös tuottavuuden lisäämisen tarvetta rakenteellisten uudistusten kautta sekä työmarkkinoiden toiminnan parantamista ja työvoiman osaamisen kehittämistä, erityisesti tekoälyosaamisen osalta.
Raportin mukaan Suomen talouden odotetaan palaavan kasvuun, kun yksityinen kysyntä elpyy, ja talous kasvaa noin 1,5 prosenttia tulevina vuosina.
Inflaation arvioidaan pysyvän kahdessa prosentissa, mikä johtaa reaalipalkkojen ja käytettävissä olevan tulon kasvuun. IMF lisäsi, että tämä yhdessä veronalennusten ja suurten kotitalouksien säästöjen kanssa tukee yksityistä kulutusta ja investointeja.
IMF arvioi potentiaalisen tuotannon kasvun olevan noin yksi prosentti.
Riskit ovat suuntautuneet alaspäin, ja tämä johtuu pääasiassa kauppasuhteiden jännitteistä ja geotaloudellisesta epävarmuudesta.
Raportti osoitti, että Suomen julkiset taloudet ovat heikentyneet viime vuosina. Tämä ei johtunut ainoastaan taloussyklistä, vaan myös monista muista tekijöistä: puolustus- ja maahanmuuttokustannusten kasvusta, nousevista hyödykkeiden ja palveluiden hinnoista, korkeammista eläkemaksuista inflaatioindeksoinnin vuoksi, kasvavista korkokustannuksista ja terveys- ja sosiaalipalveluiden paineista.
Nämä syyt ovat johtaneet siihen, että alijäämä pysyy 4,5 prosentissa BKT:sta vuonna 2025, huolimatta hallituksen toteuttamista menoleikkauksista. Ilman lisätoimia velkasuhde lähestyy 95 prosenttia BKT:sta vuosikymmenen loppuun mennessä, raportissa todettiin.
IMF:n mukaan Suomen suurin kasvupotentiaali piilee tuottavuuden nostamisessa, erityisesti työmarkkinoiden toiminnan parantamisen, koulutuspolitiikan ja syvemmän integraation kautta EU:n sisämarkkinoihin.
IMF korosti tarvetta toimenpiteille, joilla voidaan tehokkaammin integroida maahanmuuttajia työmarkkinoille, mukaan lukien työperusteisten maahanmuutto menettelyjen sujuvoittaminen ja suomen kielen koulutuksen laajentaminen.
IMF nosti myös esiin tekoälyn, digitalisaation ja innovaatioiden valmiuden keskeisinä kasvun moottoreina. Vaikka Suomessa on vahva perusta, teknologian laajempi käyttöönotto voi muuttaa työmarkkinoita ja lisätä rakenteellisen työttömyyden riskiä. Tämä edellyttää investointeja korkea-asteen koulutukseen, aktiivisiin työmarkkinapolitiikkoihin ja tekoälyosaamiseen.
IMF:n mukaan Suomen rahoitusjärjestelmä on yleisesti ottaen vakaa, ja pankkisektori on kestävä. Järjestelmäriskit ovat hallinnassa, vaikka sektorikohtaisia riskejä on edelleen. Erityisesti IMF kiinnittää huomiota kiinteistösektorin riskeihin.
IMF julkaisi lausuntonsa Suomesta 10. marraskuuta 2025 ja koko raportin maanantaina.
