DF File Photo.
Kuluttajaluottamusindikaattorin (CCI) taso oli helmikuussa miinus 10.5, kun se oli tammikuussa miinus 8.7 ja joulukuussa miinus 7.3, kertoo Tilastokeskus.
Vuosi sitten helmikuussa kuluttajaluottamusindikaattori oli miinus 9.0.
CCI:n pitkän aikavälin keskiarvo on miinus 2.8.
Tiedot perustuvat kuluttajaluottamuskyselyyn, johon vastasi 1,201 Suomessa asuvaa henkilöä 1. ja 17. helmikuuta.
Helmikuussa taloudellinen luottamus oli poikkeuksellisen korkeaa Pohjois-Suomessa (CCI miinus 5.8) ja alhaisinta pääkaupunkiseudulla (miinus 13.5).
Sosioekonomisista ryhmistä ylempien toimihenkilöiden luottamus oli suurinta (miinus 1.9). Helmikuussa työttömät arvioivat taloudellista kehitystä selvästi synkemmäksi (miinus 25.2).
Naiset (miinus 12.3) pitivät helmikuussa taloudellista kehitystä selvästi synkempänä kuin miehet (miinus 8.7).
Helmikuussa kuluttajien käsitys koko taloudesta heikkeni verrattuna tammikuuhun. Näkemykset oman talouden nykytilasta sekä odotukset oman ja Suomen talouden kehityksestä seuraavan 12 kuukauden aikana olivat helmikuussa erittäin huonoja.
Odotukset talouden kehityksestä heikkenivät helmikuussa myös verrattuna vuoteen sitten.
Vain 21 prosenttia kuluttajista piti omaa talouttaan parempana kuin vuosi aikaisemmin.
Kaksi kolmasosaa eli 69 prosenttia kuluttajista arvioi helmikuussa, että Suomen taloudellinen tilanne oli nyt heikompi kuin vuosi sitten, ja vain seitsemän prosenttia piti sitä vahvempana.
Helmikuussa 18 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloudellinen tilanne paranee seuraavan kahdentoista kuukauden aikana, kun taas peräti 42 prosenttia arvioi, että maan talous heikkenee.
Kuluttajien odotukset yleisestä työttömyystilanteesta Suomessa pysyivät helmikuussa muuttumattomina ja melko synkkinä. Vain 19 prosenttia kuluttajista odotti työttömyyden vähenevän seuraavan vuoden aikana, ja yli puolet, 56 prosenttia, uskoi sen lisääntyvän.
Työssäkäyvät kuluttajat arvioivat henkilökohtaista työttömyys- tai lomautusuhkaansa edelleen erittäin korkeaksi. Kuusi prosenttia työllisistä uskoi, että heidän henkilökohtainen uhkansa on vähentynyt, ja 29 prosenttia ajatteli riskin kasvaneen.
Helmikuussa kuluttajien arviot inflaatiosta kyselyn ajankohtana ja hintamuutoksista vuoden aikana nousivat selvästi.
Kuluttajat arvioivat helmikuussa, että kuluttajahinnat olivat nousseet 4.6 prosenttia viime vuoden helmikuusta ja nousevat 4.0 prosenttia seuraavan vuoden aikana.
Yli puolet kuluttajista, 54 prosenttia, piti kuluttajahintojen nousua suurena tai melko suurena vuoden aikana, ja peräti 60 prosenttia heistä odotti hintojen nousevan ainakin samaa tahtia myös tulevina kuukausina.
Pitkään on pidetty helmikuuta erittäin huonona ajankohtana lainan ottamiselle ja nyt myös säästämiselle. Vain 24 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa suotuisana lainan ottamiselle ja 41 prosenttia katsoi säästämisen olevan kannattavaa.
Kuitenkin helmikuussa oli hieman enemmän aikomuksia lainan nostamiseen kuin tavallisesti. Kuusitoista prosenttia kuluttajista suunnitteli nostavansa lainan vuoden kuluessa.
Kuluttajien arviot omasta taloudellisesta tilanteestaan olivat helmikuussa hieman heikompia kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Kuluttajat arvioivat, että heillä olisi myös vähemmän säästämismahdollisuuksia kuin tavallisesti tulevina kuukausina.
Helmikuussa hyvä puolet eli 54 prosenttia kuluttajista oli pystynyt säästämään hieman rahaa, ja 70 prosenttia uskoi pystyvänsä tekemään niin seuraavien 12 kuukauden aikana.
Helmikuussa ajankohta oli edelleen erittäin epäedullinen kestävien tavaroiden ostamiselle. Vain 14 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa suotuisana kalliiden hankintojen tekemiselle.
Kuluttajien aikomukset käyttää rahaa kestäviin tavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana pysyivät helmikuussa erittäin alhaisina. Helmikuussa 13 prosenttia kuluttajista arvioi, että he lisäisivät ja 40 prosenttia vähentäisi kestäviin tavaroihin kohdistuvaa kulutustaan seuraavan 12 kuukauden aikana.
Kuitenkin yhtä monta kuluttajaa kuin pitkän aikavälin keskiarvo piti auton ostamista vuoden kuluessa helmikuussa. Sen sijaan kuluttajilla oli edelleen vähemmän suunnitelmia asunnon ostamiseen ja oman asunnon remontointiin kuin tavallisesti.
Helmikuussa 14 prosenttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa auton seuraavan 12 kuukauden aikana. Yksitoista prosenttia kuluttajista harkitsi asunnon ostamista tai talon rakentamista. Kuusitoista prosenttia kuluttajista suunnitteli käyttävänsä rahaa oman asunnon remontointiin seuraavan 12 kuukauden aikana.
