DF File Photo.
Nordea Pankki ilmoitti keskiviikkona lehdistötiedotteessaan, että Suomen taloudessa on havaittavissa varhaisia elpymisen merkkejä vuoden lähes nollakasvun jälkeen, raportoi Xinhua.
Pankki ennustaa Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvavan 1 prosentilla vuonna 2026, ja kasvun kiihtyvän 2 prosenttiin vuonna 2027, mikä johtuu vahvemmista viennistä, asteittaisesta yksityisen kulutuksen elpymisestä sekä yleisesti myönteisestä globaalista ympäristöstä huolimatta kauppapoliittisista epävarmuuksista.
”Odotamme yksityisen kulutuksen kääntyvän kasvuun tänä vuonna, kun kuluttajien ostovoima ja kotitalouksien yleinen taloudellinen tilanne vahvistuvat,” sanoi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen. Hän lisäsi, että tämä parantuminen todennäköisesti johtaa varovaiseen laskuun kotitalouksien säästämisasteessa, mikä auttaa nostamaan kokonaiskasvua noin 1 prosenttiin.
Kulutuksen lisäksi Nordea totesi, että nousua tukevat myös elpyvät vienti ja kasvavat tuottavat investoinnit.
Pankki huomautti työmarkkinoilla esiintyvistä ristiriitaisista signaaleista. Vaikka työttömyysaste on noussut 10,6 prosenttiin, mikä on yksi Euroopan korkeimmista, työllisyysasteen lasku on samalla helpottunut.
Nordea odottaa viennin jatkuvan kasvua tänä vuonna, mikä johtuu globaalista kysynnästä ja laajamittaisista puolustusinvestoinneista Euroopassa.
Kuitenkin se varoitti, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin mahdolliset lisätullit Euroopan maita kohtaan saattavat vaikuttaa Suomen vientinäkymiin.
Huolimatta jatkuvista geopoliittisista riskeistä, Nordea totesi, että globaalit kasvuehdot vuonna 2026 pysyvät suhteellisen myönteisinä, kiitos monien maiden löysemmän finanssipolitiikan, suotuisien rahoitusolosuhteiden ja nopean teknologisen kehityksen.
”Teknologia Kiinassa tekee suuria harppauksia eteenpäin. Odotamme myös euroalueen hyötyvän uudesta teknologiasta, tosin viiveellä,” sanoi Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Koivu lisäsi, että geopoliittinen epävarmuus jatkaa luottamuksen heikentämistä, ja totesi, että Trumpin toimet ”eivät ainoastaan aiheuta jatkuvaa epävarmuutta, erityisesti kansainvälisessä kaupassa, vaan myös heikentävät kuluttajien ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen.”
